Merikotkalla menee hyvin, maakotkalla, muuttohaukalla ja tunturihaukalla huonommin
31.10.2016 8.13
Vapaaehtoiset pesätarkastajat ja Metsähallituksen luontopalvelut tarkastivat keväällä ja kesällä maakotkan sekä muutto- ja tunturihaukan pesintöjä lajien levinneisyysalueilla. Myös Pohjois-Suomen merikotkien pesäpaikat käytiin läpi. Maakotkan pesimätulos oli keskimääräistä heikompi. Merikotkan ja muuttohaukan pesintätulos oli keskimääräinen. Tunturihaukan pesintätulos oli heikko.
Maakotkan pesintätulos oli erityisen heikko Etelä- ja Länsi Lapissa, mutta parani itää ja pohjoista kohti ollen Enontekiöllä jopa erinomainen. Heikosta tuloksesta huolimatta asuttuja reviirejä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta onnistuneita pesintöjä oli vain 128. Pesintätulokseen vaikuttaa aina muun muassa sää ja ravintotilanne ja ne olivat tänä kesän kaukana optimaalisesta.
Pohjois-Suomen merikotkilla meni hyvin, sillä 56 onnistunutta pesintää tuotti 75 rengastusikäistä poikasta. Merikotkat ovatkin levittäytymässä koko Pohjois-Suomeen. Vain Etelä- ja Länsi-Lapista ei vielä tunneta merikotkareviirejä.
Muuttohaukan pesintätulos oli kokonaisuutena keskimääräinen, mutta huono Kittilässä ja Enontekiön soilla. Enontekiön pahtapesinnät onnistuivat suopesintöjä paremmin. Onnistuneita pesintöjä oli 133, ja niissä 302 poikasta.
Tunturihaukan pesintätulos oli heikko, mutta onneksi ei ihan yhtä heikko kuin erittäin huonona ajanjaksona 2009-14. Asuttuja reviirejä oli vain 14 ja niissä 16 rengastusikäistä poikasta.
Vapaaehtoisten työpanos korvaamaton
Ympäristöministeriö on ohjannut lajien seurannan Metsähallituksen luontopalveluille.
Maakotkaseurantaa tarvitaan porotalouden reviiriperusteiseen korvausjärjestelmään.
Seurannassa vapaaehtoisten lintuharrastajien merkitys on olennainen, sillä 55 lintuharrastajaa tarkasti pesintöjä maastossa kaikkiaan 320 työpäivää. Metsähallituksen luontopalvelut sai runsaasti havaintoja linnuista ja mahdollisista pesistä myös muilta luonnossa liikkujilta. Luontopalvelut tarkastaa omalta osaltaan pesintöjä myös helikopterilla.
Metsähallitus maksaa aiemmin tuntemattoman maakotkan tai merikotkan pesästä Pohjois-Suomessa ilmoittajalle 100 euron löytöpalkkion.
Lajikohtaiset tulokset
Maakotka:
• Pesimätulos erityisen heikko Etelä- ja Länsi-Lapissa parantuen itää ja pohjoista kohti.
• Asuttuja reviirejä kuitenkin enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkien 376 reviiriä
• Onnistuneita pesintöjä 128 reviirillä, ja niissä 146 rengastusikäistä poikasta.
• Levinneisyys edelleen pohjoinen. 90 % maakotkareviireistä poronhoitoalueella ja noin 80 % Lapin maakunnassa.
• 12 uutta maakotkareviiriä löydettiin.
• Uhanalaisuusluokitus VU eli vaarantunut.
Merikotka, Pohjois-Suomi:
• Pesintätulos hyvä.
• Asuttuja merikotkareviirejä 94.
• Onnistuneita pesintöjä 56 reviirillä, ja niissä 75 rengastusikäistä poikasta.
• 10 uutta merikotkareviiriä löydettiin.
• Merikotkat levittäytymässä koko Pohjois-Suomeen ja vain Etelä- ja Länsi-Lapista ei vielä tunneta reviirejä.
• Uhanalaisuusluokitus VU eli vaarantunut.
Muuttohaukka:
• Pesintätulos kokonaisuutena keskimääräinen, mutta huono Kittilässä ja Enontekiön soilla. Enontekiöllä pahtapesinnät onnistuivat suopesintöjä paremmin.
• Asuttuja reviirejä 182.
• Onnistuneita pesintöjä 133 reviirillä, ja niissä rengastusikäisiä poikasia 302.
• Seitsemän uuttaa muuttohaukkareviiriä löydettiin.
• Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Yksittäisiä reviirejä Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
• Uhanalaisuusluokitus VU eli vaarantunut.
Tunturihaukka:
• Pesintätulos hieman heikompi kuin viime vuonna, mutta kuitenkin parempi kuin erittäin huonona ajanjaksona 2009-2014.
• Asuttuja tunturihaukkareviirejä 14.
• Onnistuneita pesintöjä seitsemällä reviirillä.
• Uusia tunturihaukkareviirejä ei löytynyt.
• Levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet.
• Uhanalaisuusluokitus CR eli äärimmäisen uhanalainen
Lisätietoja
Ylitarkastaja Tuomo Ollila, puhelin 0400 241448, sähköposti tuomo.ollila(at)metsa.fi
