Luvassa tavanomaisen hyvä rapukesä - kausi käynnistyy tämän viikon perjantaina

Kesän rapusaaliista odotetaan normaalia. Ravustuskausi käynnistyy 21.7. kello 12 ja jatkuu lokakuun loppuun.

Ravustus ja ravuilla herkuttelu on monelle kesän kohokohtia. Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Ravustaessa voit nauttia kotimaan luonnosta ja lisäksi herkutella lähijärvien antimilla – mahdollisesti vieläpä syödä samalla haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi.

Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.

Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa vieraslajia täplärapua. Alkukauden saaliiseen vaikuttaa veden lämpötila. Mikäli alkukesä on ollut lämmin, ravut ovat ehtineet vaihtaa kuorensa ja ovat hyvin liikkeellä heti kauden alussa. Viileän alkukesän sattuessa rapujen kuorenvaihto voi olla vielä kesken ja ravut eivät ole vielä kunnolla liikkeellä. Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia, ja alamittaisia täplärapuja on jäänyt runsain mitoin kasvamaan.

Maamme vuotuinen rapusaalis on ollut viime vuosina Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 prosenttia on ollut jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.

Ravustukseen tarvitaan aina lupa

Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa, ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna.

Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää.

Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden.

Täpläravun istuttaminen on laissa kielletty

Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle.

Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä. Kaikkein järkevintä olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja.

Täplärapu on haitallinen vieraslaji koko EU-alueella. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin, eikä niitä ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella.

Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.

Ravut on aina keitettävä kiehuvassa vedessä

Vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että rapuja keitettäessä ravut lisätään aina kiehuvaan veteen joko yksitellen tai muutaman ravun erissä. Keittoveden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen löytyy internetistä helposti.

Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, myös valmiiksi keitettynä. Lisäksi ravintolat tarjoavat täyden palvelun rapuillallisia.