Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit ovat monipuolistuneet

Metsänviljelykausi alkaa toukokuussa. Mänty on noussut ykköspuuksi metsän uudistamisessa, käy ilmi Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Metsiä uudistetaan kuuselle aiempaa vähemmän, kun taas männyn ja rauduskoivun osuus on lisääntynyt. Myös muiden puulajien, kuten hieskoivun ja tammen käyttöä suunnitellaan hieman enemmän kuin muutama vuosi sitten.

Viime vuonna metsänomistajat suunnittelivat uudistavansa noin puolet uudistushakkuualoista männylle. Kuuselle uudistetaan noin 44 prosenttia ja rauduskoivulle alle 5 prosenttia uudistushakkuualoista. Vielä neljä vuotta sitten männylle uudistettiin 46 prosenttia uudistushakkuualoista, kuuselle lähes 52 prosenttia ja rauduskoivulle alle kolme prosenttia.

– Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit ovat monipuolistuneet nopeasti. Metsäammattilaiset ja metsänomistajat pyrkivät käyttämään eri puulajeja, jotta luonnon monimuotoisuus lisääntyisi ja tuhoriskit vähenisivät talousmetsissä, arvioi metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänkäyttöilmoitusten mukaan uudistushakkuita tehtiin viime vuonna noin 173 000 hehtaarilla. Metsänkäyttöilmoitus pitää tehdä 10 vuorokautta ennen hakkuuta ja se on voimassa kolme vuotta. Ilmoitukseen merkitään myös metsän uudistamisessa käytettävä puulaji.

– Metsänkäyttöilmoitukset kertovat hyvin sen, miten metsä uudistetaan hakkuun jälkeen. Puulaji vaihtuu vain harvoin suunnitellusta. Metsänviljely onnistuu Suomessa pääsääntöisesti hyvin, luontaisessa uudistamisessa on enemmän vaihtelua, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.

Kuusi suosituin Hämeessä ja mänty Lapissa

Metsiä uudistetaan kuuselle eniten Kanta-Hämeessä (70 %), Päijät-Hämeessä (65 %) ja Pohjois-Savossa (64 %). Näissä maakunnissa on reheviä kasvupaikkoja, jotka sopivat hyvin kuuselle. Etelä-Suomessa kuusen viljely on kuitenkin vähentynyt viime vuosina.

Pohjois-Suomessa kuuselle on vähemmän sopivia kasvupaikkoja. Lapissa kuusta käytettiin metsän uudistamisessa vain 13 prosentilla, Kainuussa 25 prosentilla ja Pohjois-Pohjanmaalla 29 prosentilla uudistushakkuualoista. Kuusen käyttö uudistamisessa on vähentynyt eniten Pohjois-Savossa.

Mäntyä Pohjois-Suomessa viljellään eniten Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Männyn viljely on lisääntynyt eniten Kymenlaaksossa. Koivulle metsiä uudistetaan eniten Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Uudellamaalla. Koivun uudistaminen on myös lisääntynyt näissä maakunnissa merkittävästi neljän viime vuoden aikana.

Valtaosa metsistä uudistetaan istuttamalla puuntaimia

Metsistä 68 prosenttia uudistetaan istuttamalla puuntaimia. Siemeniä kylväen uudistetaan 17 prosenttia ja luontaisesti 15 prosenttia metsistä.

– Uudistamistavoissa ja niiden osuuksissa ei ole tapahtunut juuri lainkaan muutosta viime vuosina. Puuntaimien istuttaminen on tavallisin tapa perustaa uusi taimikko uudistushakkuun jälkeen, Remes kertoo.

Suosituinta puuntaimien istuttaminen on Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Istutusta tehdään selvästi vähiten Pohjois-Suomessa, missä uusia metsiä perustetaan eniten kylväen puun siemeniä.