Kantokäsittelyaineen kulutus juurikäävän torjunnassa

Juurikäävät ovat metsiemme haitallisimpia tuhosieniä. Juurikäävän aiheuttamien vahinkojen on arvioitu olevan lähes 50 miljoonaa euroa vuodessa Suomessa. 

(kuva: Riittäväksi kantokäsittelyaineen peittävyydeksi kannon pinnalla katsotaan 85 %. Kantokäsittelyaineen peittämättömän kantopinnan osuus mitataan kontrollilevyn avulla. Kuvassa nipin napin peittävyydeltään hyväksyttäväksi luettava kanto (kuva: Uittokalusto Oy).

Juurikääpää on torjuttava, jos riskialueella kivennäismaalla sijaitsevassa metsikössä on ennen hakkuuta mäntyä tai kuusta tai molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta. Turvemaalla torjunta on tehtävä korjuukohteilla, joiden puuston tilavuudesta ennen hakkuuta on kuusta yli 50 prosenttia.

Peittävyys oltava yli 85 prosenttia

Juurikääpää torjutaan sulan maan aikaisissa (1.5.-30.11.) hakkuissa kantokäsittelyllä. Kantokäsittely on tehtävä siten, että kaikki läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat havupuiden kannot käsitellään. Kantokäsittelyssä käytetään ureaa tai harmaaorvakan itiöitä sisältäviä Rotstop®‑valmisteita.

Juurikäävän torjuntatyön laatu arvioidaan kantokäsittelyaineen peittävyyden perusteella. Riittäväksi kantokäsittelyaineen peittävyydeksi kannon pinnalla katsotaan 85 prosenttia. 

Stora Enson ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus

Vuonna 2016 Stora Enso Metsä toteutti Kantokäsittely -tutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa kantokäsittelyaineen kulutuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kantokäsittelyn laatua eli kantokäsittelyaineen peittävyyttä kannon pinnalla harvennus- ja päätehakkuilla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Ville Koivusalo Itä-Suomen yliopistosta teki tutkimuksesta pro gradu -työnsä.

(kuva: Juurikäävän riskialue eli kantokäsittelyalue Suomessa (harmaa alue kartassa). Tutkimuksen 1831 korjuukohdetta on merkitty karttaan sinisillä ympyröillä.)

- Tutkimus tehtiin touko-marraskuussa 2016. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 46 Stora Enso Metsän Tähtiyrittäjien hakkuukonetta kuljettajineen. Tutkimusaineisto koostui 1831 korjuukohteesta. Tutkimuksessa hakattiin yhteensä 587 120 havupuukiintokuutiometriä. Kantokäsittelyainetta levitettiin yhteensä 309 427 litraa. Ureatuotteita, eli Moto-urea, PS-kantosuoja-2 ja Teknokem Kantosuoja; levitetiin 272 754 litraa (88 prosenttia levitetystä kantokäsittelymäärästä) ja Rotstop® SC -valmistetta levitetiin 36 673 litraa (12 prosenttia kantokäsittelymäärästä), kertoo Stora Enson Kalle Kärhä.

Käytetyin kantokäsittelyterälaippapituus oli 75 senttimetriä. Kantokäsittelyterälaipoissa oli keskimäärin 22,5 reikää kantokäsittelyaineen levitystä varten. Vaihteluväli oli 3-41 reikää. Yleisimmin hakkuukoneen kuljettajat kertoivat, että he tekevät säätöjä kantokäsittelylaitteistoon, heti kun he havaitsevat heikon peittävyyden käsittelytyössä. 

- Kantokäsittelytyön laatu työmailla mitattiin Suomen metsäkeskuksen Maastotarkastusohjeen (2016) mukaisesti. Kantokäsittelyaineen peittämättömän kantopinnan osuus mitattiin kontrollilevyn avulla. Tavoitteena oli tehdä kolme kantokäsittelytyön peittävyysmittausta jokaiselta tutkimuksen hakkuukoneelta. Kussakin peittävyysmittauksessa mitattiin 50 kantoa, joista kantoläpimitta ja peittävyyden vajausprosentti kirjattiin. Peittävyysmittauksia tehtiin yhteensä 144 työmaalla. Peittävyysmittausaineisto oli kaikkiaan 7 042 mitattua kantoa, ilmoittaa Kärhä.

(kuva: Kantokäsittelyaineen kulutus tutkimuksessa hakkuutavoittain hakattua havupuukiintokuutiometriä ja hehtaaria kohden.)

Havupuupoistuman keskijäreydellä merkittävin vaikutus

Havupuupoistuman keskijäreydellä ja edelleen hakkuutavalla oli erittäin merkittävä vaikutus kantokäsittelyaineen kulutukseen. Kantokäsittelyaineen kulutus oli tutkimuksessa ensiharvennuksilla keskimäärin 1,09 litraa hakattua havupuukiintokuutiometriä kohden, myöhemmillä harvennuksilla 0,72 dm³/havupuu-m³ ja avohakkuilla 0,39 dm³/havupuu-m³. 

- Kantokäsittelyaineen hehtaarikohtainen keskikulutus oli ensiharvennuksilla 51 dm³/ha, myöhemmillä harvennuksilla 45 dm³/ha ja avohakkuilla 81 dm³/ha. Käytetyllä kantokäsittelyaineella (urea & Rotstop® SC) ei ollut merkittävää vaikutusta käsittelyaineen kulutukseen, toteaa Kärhä.

Peittävyys hyvä tutkimuksessa

Kantokäsittelytyön laatu todettiin hyväksi 72,2 prosentilla mitatuista työmaista. Tyydyttävä tulos mitattiin joka neljännellä korjuutyömaista. Kelvoton työn jälki mitattiin vain 1,4 prosentilla työmaista. Kantokäsittelyn peittävyys oli keskimäärin hyvä kaikilla hakkuutavoilla. 

- Parhainta peittävyys oli kantoläpimitaltaan 20-39 senttimetrin kannoilla. Käytetyllä kantokäsittelyaineella (urea & Rot-stop® SC) ei ollut merkittävää vaikutusta käsittelyn peittävyysprosenttiin, Kärhä analysoi.

(kuva: Tutkimuksessa alle 85 prosenttia sekä 85 prosenttia ja yli peittyneiden kantojen osuudet kantoläpimittaluokittain.)

Kuljettajan omavalvonta keskiössä

Peittävyysmittausten tulokset puoltavat pienen (<18) reikämäärän kantokäsittelyterälaippojen käyttöä puustoltaan pieni- ja keskikokoisilla (d0 ≤39 cm) työmailla ja vastaavasti järeäpuustoisissa (d0 >39 cm) metsiköissä suuremman (>27) reikämäärän terälaippojen käyttöä. 

- Niin ikään tutkimuksessa havaittiin, että hyvän kantokäsittelytyön laadun kannalta on erittäin tärkeää, että hakkuukoneen kuljettaja seuraa aktiivisesti kantokäsittelytyönsä laatua - eli tekee aktiivisesti omavalvontaa - ja säätää tarvittaessa hakkuukoneen kantokäsittelylaitteistoa. Hyvä kantokäsittelytyön laatu kesäkorjuussa on meidän kaikkien toimijoiden kunnia-asia, muistuttaa Kärhä.

(kuva: Juurikääpää on torjuttava, jos riskialueella (katso Suomen kartta artikkelissa) kivennäismaalla sijaitsevassa metsikössä on ennen hakkuuta mäntyä tai kuusta tai molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta.)