Pirkanmaan Metsäkeskus etsii biolämmitys kohteita maakunnasta

Moteista Megawateiksi Pirkanmaalla -hankkeen toimesta käynnistetään syksyn aikana kiinteistökartoitukset alueen kunnissa, potentiaalisten biolämmitys kohteiden löytämiseksi.

- Kartoituksesta ei aiheudu kustannuksia alueen yrityksille tai kunnille, päinvastoin tarjoamme maksutta alustavia selvityksiä potentiaalisista kohteista, kertoo projektivastaava Perttu Ojakoski. Apua on saatavilla tarvittaessa mahdollisen investointiprosessin ajan esim. investointitukien hakuun, tarjouspyyntöjen laatimiseen yms. Toivomme erityisesti kiinteistönomistajien, mutta myös kaikkien, joita lämmitysasiat askarruttavat ottavan yhteyttä hankkeen neuvojiin.

Toiminnalla vastataan osaltaan maakunnalliseen tavoitteeseen fossiilisen polttoaineen ja hiilidioksidi päästöjen vähentämiseksi. Projektissa pyritään vaikuttamaan teollisuusalueiden ja lähiöiden lämmitysmuodon valintaan myös jo kaavoitusvaiheessa. Ojakoski painottaa, että kaavaa laadittaessa työ pitäisi aloittaa lämpölaitoksen sijoittamisella, ainakin mikäli kattavaa kaukolämpöverkkoa ei alueella ole.

Toiminta käynnistyy maakunnan lounaiskulmalta Punkalaitumella, josta saatuja kokemuksia hyödynnetään muualla maakunnassa. Kiinteistökartoituksen lisäksi järjestetään mm. avoimia ovia lämpöyrittäjäkohteissa sekä tarjotaan koulutusta, retkeilyjä ja neuvontaa kaikille asiasta kiinnostuneille.

Lämpöyrittäminen Suomessa

Lämpöyrittäminen on ollut koko 2000-luvun vahvassa nousussa ja myös lämpöyrittäjien hoitamien kohteiden kattilateho on olut jatkuvassa kasvussa. Suomessa oli vuoden 2010 lopussa lähes 500 lämpöyrittäjää, laitosten lukumäärä kasvoi vuodesta 2009 kahdeksan prosenttia. Pirkanmaalla lämpöyrityskohteita oli vuoden 2010 lopussa lähes 50kpl. Lämpöyrittäjän palvelujen käyttäminen on tyypillinen keino siirryttäessä käyttämään puuenergiaa esim. kunnan kiinteistöissä. Fossiilisten polttoaineiden hinnannousu vauhdittaa niin uusien kohteiden kuin lämpöyritystenkin käynnistymistä. Tyypillinen lämpöyrittäjän käyttämä polttoaine on pienpuuhake, joka usein myös korjataan saman kunnan alueelta. Lämpöyrittäjien myymä lämpö onkin" lähienergiaa" parhaimmillaan, jossa lämpöön sijoitetut eurot jäävät omalle paikkakunnalle.

Pelletti lämpöyrittäjän polttoaineena

Pelletin vahvuuksia hakkeeseen nähden ovat tasalaatuisuus, sekä suurempi energiasisältö, jonka ansiosta polttoaineen varastosiilon ei tarvitse olla niin suuri kuin hakelämmityksessä. Tasalaatuisen polttoaineen ansiosta laitoksen hoitotarve vähenee sekä mahdollisuudet päästä poltossa parempaan hyötysuhteeseen kasvavat. Ojakoski kummastelee miksi pelletin hyötyjä aliarvioidaan ja toivoisi sen käytön lämmityspolttoaineena yleistyvän erityisesti pienkiinteistöissä ja pienissä aluelämpölaitoksissa. Suuremmissa lämpölaitoksissa hake on kuitenkin kilpailukykyisempi hinnaltaan.

Ojakoski ihmettelee myös, miksi edelleen laajennetaan tuontipolttoaineen varaan rakennettua maakaasuverkkoa ja myös öljyntuonnin olisi aika kääntyä laskuun. Laajamittaisempaan puuenergian hyödyntämiseen siirtyminen olisi merkittävää niin imagon, huoltovarmuuden, työllisyyden kuin Suomen uusiutuvan energian käyttötavoitteidenkin kannalta. Kaiken muun hyvän lisäksi syntyy vielä kustannussäätöjä, joten nyt jos koskaan kannattaa vaihtaa kotimaiseen puuenergiaan.