Mikrobit ovat työturvallisuusriski metsätähteiden haketustyössä

Työterveyslaitoksen tuore tutkimus osoitti hakkuutähteiden sisältämät mikrobit työturvallisuusriskiksi. Homesienet, bakteerit ja niiden endotoksiinit saattavat aiheuttaa työntekijöille hengityselinsairauksia. Mikrobeita esiintyi erittäin runsaasti hakkuutähteissä, joista mikrobit leviävät ilmaan ja ohjaamoihin haketuksen aikana. Hakettajien tulisikin käyttää hengityssuojaimia ahkerasti. Työturvallisuusriskit on otettava huomioon jo työprosessien ja koneiden suunnittelussa, suojaimet ovat vasta viimeinen keino, muistuttavat asiantuntijat.

– Hakkureiden ohjaamoissa voi altistua paitsi mikrobeille myös pakokaasun komponenteille varsinkin silloin, jos ohjaamon ilmanottoaukko on tuulen alapuolella hakkurin pakoputkeen nähden, kertoo erikoistutkija Sirpa Laitinen Työterveyslaitoksesta.

Mikrobeita sisältävältä pölyltä suojautumiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Etenkin hengityksensuojaimia käytettiin huonosti, vaikka hengitysteitä ärsyttävät pölyt ja homeen hajut koettiin suureksi haitaksi.

Keskimääräinen melualtistus oli mittausten mukaan pienempi kuin meluasetuksen ylempi toiminta-arvo 85 dB(A). Kuormaimen istuimen keskimääräinen tärinä oli samaa luokkaa tai alempi kuin tärinäasetuksen toiminta-arvo 0,5 m/s2.

Haastatteluissa merkittävimmiksi tapaturmariskeiksi koettiin liikkuminen hakkurin päällä sekä huolto- ja korjaustyöt sekä liikenteen riskit. Koneiden lähistöllä ja päällä liikkumisen riskitekijöinä mainittiin huonot kulkutiet. Yleisimmät puutteet olivat portaiden/tikkaiden mitoitus, askelmien liukkaus ja huonot tai puuttuvat käsituet. Kyselyssä haketustyön ruumiillinen ja varsinkin henkinen rasittavuus koettiin tapaturmariskiäkin suuremmaksi.

Keinot turvallisuusriskien hallintaan

Hakkurikokonaisuuden rakenteen perusratkaisut (hakkurin käyttövoiman tuotto ja kuormaimen hallinta) vaikuttavat suuresti metsähaketuksen työturvallisuusriskeihin ja työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Tämä kannattaa huomioida jo hakkuria hankittaessa. Työntekijään kohdistuvan altistuksen vähentämiseksi tulee tehdä teknisiä torjuntatoimenpiteitä ja kehittää työtapoja ja -prosesseja. Jos näillä toimenpiteillä ei saada terveys- ja turvallisuusriskejä hallituksi, tulee henkilönsuojainten käyttöön kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.   

Tärkeimmät vinkit hyvään työhyvinvointiin haketustyössä

* Työkoneiden ohjaamot tulee pyrkiä sijoittamaan tuulen yläpuolelle haketusprosessiin nähden.
* Haketusalueella liikkumista on vältettävä haketuksen ja kuormauksen aikana kaikkien työntekijöiden, niin hakettajien kuin autonkuljettajien.
* Varoetäisyyksiä koneisiin on noudatettava.
* Haketuksen jälkeen on odotettava hetki – ainakin niin kauan, että silmämääräisesti näkyvä pöly ennättää hävitä ulkoilmasta – ennen kuin poistutaan ohjaamoista tai muutoin tullaan haketusalueelle.
* Ohjaamoiden ja ajoneuvojen ikkunat ja ovet on pidettävä ehdottomasti kiinni haketuksen aikana.
* Ohjaamoiden ilmastointiin ja ilmansuodatukseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
* Ohjaamoiden ilmansuodattimien säännöllinen vaihto ja sisätilojen siistiminen vähentävät mikrobeita ja muita pölyjä ohjaamoista.
* Paineilman käyttöä tulee välttää hakkurin, ajoneuvojen, työvälineiden yms. puhdistuksessa, jollei käytä samanaikaisesti hengityksensuojainta ja suojalaseja.
* Hengityksensuojaimista paras malli on toistuvaan, pitempiaikaiseen käyttöön moottoroitu puhallinsuojain varustettuna P3-luokan hiukkassuodattimella.
* Lyhytaikaisessa, korkeintaan 2 tuntia kestävässä työssä voi käyttää kevytsuojainta FFP3 hengityksensuojaimena.
* Kuulonsuojainten käyttö on suositeltavaa ja tarpeetonta oleskelua hakkurin lähellä sen käydessä tulee välttää.
* Varoitusvaatetus ja suojakypärä ovat suositeltavia käytettäväksi hakkuri- ja murskaintyömailla liikuttaessa.

Työympäristöriskien hallinta tienvarsihaketuksessa -hanketta rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja Työterveyslaitos. Hankkeessa selvitettiin hakkureiden kuljettajien altistumista bioaerosoleille, pölylle, kaasuille, melulle, tärinälle ja tapaturmariskeille osana Metsähyvinvoinnin kehittämisohjelmaa.