Euroopan Metsäinstituutin Harald Mauser: Metsäalaa ei kuulla EU:n valmistelussa riittävästi - Euroopan metsien hiilinielut lähes nelinkertaistuneet 70 vuodessa28.11.2022 8.20
Euroopan Metsäinstituutin (EFI) Brysselin edustajan Harald Mauserin mukaan metsäalan on erittäin vaikeaa tulla kuulluksi ja vaikuttaa komission päätöksien valmisteluun. - Vaikuttaa siltä, että tämän komission aikana valikoidaan niitä tieteellisiä tuloksia, mitkä sopivat jo valittuun linjaan. Siitä poikkeavia näkemyksiä ei oteta huomioon päätöksenteossa. - Metsiin vaikuttavat komission esitykset ovat yhä enemmän osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Nykykomissiossa eniten valtaa metsäasioissa käyttää komissaari Frans Timmermans kabinetteineen. Kun ennen meillä oli tapaamisia metsäasioita valmistelleiden komission edustajien kanssa useita kertoja vuodessa, nyt tapaamiset ovat harventuneet, vaikka metsäaloitteita oli useita, harmittelee Mauser. Mauserin mukaan komission näkökulma metsäasioihin on kovin kapea. - Metsättömistä maista tulevien päättäjien ja väestön tieto metsätaloudesta ja sen vaikutuksista laajasti yhteiskuntaan on hyvin rajoittunutta. He näkevät metsät oman kokemuspiirinsä kautta, eivätkä tahdo ymmärtää metsien monia merkityksiä metsämaille. - Metsästä on tullut hyvin poliittinen asia EU:ssa. Kun näkemykset ovat jakautuneita, se on myös valtapeliä. Metsäsektorilla on tällä hetkellä kovin vähän edunvalvojia Brysselissä ja vähän poliittista vaikutusvaltaa. Ympäristöjärjestöillä paljon valtaa metsäaloitteiden valmistelussa Ympäristöjärjestöt ovat Mauserin mukaan erittäin aktiivisia ja hyviä oma agendansa kampanjoinnissa. -Heillä on paljon vaikutusvaltaa komission metsäaloitteisiin. Tämä on johtanut syvään jakaantumiseen metsäasioissa. Ympäristöjärjestöjen piirissä metsäpohjainen bioekonomia nähdään uhkana ja ajetaan lisää suojelua ja rajoituksia metsien käyttöön. - Tämä jako näkyy EU:n valmistelussa ja vaikuttaa päätöksentekoon, koska myös päätöksentekijöiden näkemykset ovat jakautuneet myös parlamentissa. Meidän viestimme on se, että kestävä talousmetsänhoito on tarpeellista, koska metsillä on suuri merkitys bioekonomian tavoitteiden toteuttamisessa. Mauserin mukaan metsäsektori ei ole löytänyt oikeaa viestintätapaa lisätä ymmärrystä kokonaisvaltaiseen metsätalouteen, jossa on tilaa talouskäytön lisäksi myös ympäristötavoitteille. - Metsätietoisuus on komission valmistelutyössä vähentynyt. Metsäalan koulutuksen saaneet virkamiehet ovat eläköityneet ja nuoret ovat biologeja ja ekonomeja. Olen ehdottanut, että komissio kutsuisi jäsenvaltioiden kansallisia asiantuntijoita muodostamaan metsäverkoston, joka tarjoaisi asiantuntemusta valmistelutyöhön. Mauser kaipaa enemmän yhteistyötä metsämaiden kesken. - Metsäsektori tarvitsee vahvoja liittolaisia muuttamaan keskustelua, mutta jäsenmaiden kesken on liikaa jakautuneita mielipiteitä. Samalla tavoin ajattelevien metsämaiden tulisi muodostaa kumppanuuksia. - Metsäasioiden edunvalvonnassa on luotava suhteita ja käytettävä kaikkia kanavia viemään tietoa Unionin eri instituutioihin. Kansallisella tasolla tarvitaan tiivistä yhteydenpitoa Euroopan Parlamentin jäseniin. On tehtävä yhteistyötä samanhenkisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa, koska mustavalkoinen lähestymistapa ei palvele ketään. Meillä on myös ympäristöjärjestöjä, jotka haluavat hallita luonnonvaroja yhdistämällä ympäristö- ja taloustavoitteet, muistuttaa Mauser. EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka vaikuttaa metsien käyttöön Mauserin mielestä keskustelu Unionin kompetenssista kansallisessa metsäpolitiikassa turhaa, koska Unioni tulee joka tapauksessa vaikuttamaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kautta metsäpolitiikkaan. - Siksi meidän pitää löytää yhteinen näkemys metsien roolista talouskäytön lisäksi ympäristö- ja ilmastopolitiikassa. -Komission ongelmana on päästä asetettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiin vähentämällä päästöjä nykyisillä keinoilla. Tämä johti keskusteluun metsien hiilinieluista tavoitteiden pelastajana, vaikka meidän tulisi muuttaa elintapojamme ja vähentää päästöjä. Sopii kysyä, miksi hyökätään metsäsektoriin, joka on tehnyt ilmastonmuutoksen hillintätyötä, kun samalla jatketaan päästöjä tuotavaa elämäntapaamme. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle on löydettävä Mauserin mukaan korvaavia materiaaleja ja kehitettävä kiertotaloutta. - Metsät voivat tarjota uusiutuvaa raaka-ainetta moniin tarkoituksiin ja tuotteisiin korvaamaan fossiilisia ja muita uusiutumattomia tuotteita. Puunjalostuksen sivuvirroista ja energiakäytöstä ohjautuu tulevaisuudessa materiaalia korkea-arvoisiin tuotteisiin. -Olisiko mahdollista rakentaa strategisia kumppanuuksia muiden teollisuusalojen kanssa, jotka toimivat myös uusiutuvien raaka-aineiden parissa. Meillä voisi olla enemmän yhteistyötä tekstiilialan, kemian ja rakennusalan kanssa sekä toimia uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden tutkimus- ja kehitystyössä yhdessä, huomauttaa Mauser. Korkean jalostusasteen puutuotteiden kehittäminen ei tule lisäämään metsien käyttöä. - Esimerkiksi paperin kulutus vähenee ja sen raaka-ainevara ohjautuu korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistukseen. Euroopan metsien hiilinielut lähes nelinkertaistuneet vuodesta 1951 Myös luonnon ennallistamistavoitteissa voidaan Mauserin mukaan yhdistää suojelun ja luonnonvarojen vastuullisen käytön tavoitteet. - Kun maan ja vesien käytössä on ylikäytetty luonnon resursseja, on tarvetta käytännölliseen ja realistiseen ennallistamiseen. Vaikka ennallistamiskeskustelua hallitsee romanttinen ajatus menneen maailman luonnosta, me voimme parantaa luonnonvarojen käyttöä modernilla ja kestävällä tavalla. -Ennallistamisvuodeksi määriteltynä vuonna 1951 metsien hiilinielut Euroopassa olivat 93 miljoonaa tonnia ja nyt nielujen koko on 345 miljoonaa tonnia. Vaikka nielu on pienentynyt Euroopan tasolla noin 20 miljoonaa tonnia, se on moninkertainen lähtötilanteeseen nähden. Metsät ovat edelleen vahva nielu, ei päästöjen lähde. Metsäsektori voi toimia niin, että nielu pysyy edelleen korkealla tasolla ja kehittää uusia substituutiotuotteita, joilla korvataan fossiilisia, muistuttaa Mauser. Kun ilmastomuutos on globaali ongelma, EU:n tulisi jakaa Mauserin mielestä metsänhoito- ja metsätalousmallejaan niihin Etelä-Amerikan ja Afrikan maihin, joissa 90 prosenttia hakkuista tehdään uusimatta metsiä ja puun poltolla tuotetaan päästöjä. Harald Mauser jakaa tutkimustietoa metsäpolitiikan päätöksenteon tueksi Euroopan Unionin eri instituutioille. - Tehtäväni on myös esittää arvioita siitä, mitä metsäpäätökset kulloinkin merkitsevät. Ainoa asia, missä tiedon jakamisen ohella myös lobbaamme, on metsäntutkimus- ja innovaatiotyön resurssien turvaaminen, sanoo Mauser. |
