Työryhmän mukaan liikenneverkon kunnossapito ja korjausvelan vähentäminen tulee toteuttaa budjettirahoituksella. Lisärahoituksen määrässä on otettu huomioon muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuvat korkeamman talvikunnossapidon sekä raskaiden kuljetusten mittojen ja massojen kasvusta aiheutuvat tarpeet liikenneverkolle.
Työryhmä esittää, että korjausvelan vähentämistoimet suunnataan ensisijaisesti keskeiselle väyläverkostolle, missä korjausvelan synty on nopeinta. Vähäliikenteisten väylien korjausvelan vähentämisessä on tarkoitus priorisoida elinkeinoelämän tarpeita. Metsäteollisuudelle on tärkeää, että myös vähäliikenteisten väylien korjausvelkaa vähennetään.
Työryhmä ehdottaa rahoitustason nostoa myös liikenneverkon kehittämiseen sekä mahdollisuutta käyttää budjettirahoitusta joustavammin kehittämishankkeisiin.
Yli hallituskausien menevä, 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmisteltaisiin parlamentaarisesti yhteistyössä eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien kesken. Suunnitelma annettaisiin eduskunnalle myös selontekona. Suunnitelma sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet sekä liikenteen palveluiden kehittämisen.
Työryhmä ei ottanut kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla mutta ehdotti, että käytössä olevia rata- ja väylämaksuja voitaisiin hyödyntää jatkossakin. Työryhmä ei myöskään tehnyt liikenteen verotusta koskevia ehdotuksia. Metsäteollisuus ei kannata raskaan liikenteen tiemaksuja.
Metsäteollisuus pitää tärkeänä riittävää lisärahoitusta väylien kunnossapitoon ja yli hallituskausien ulottuvaa pitkäjänteisyyttä väylien suunnittelussa ja rahoituksessa. Kunnossapitokohteiden priorisoinnissa tärkeää on viranomaistahojen tiivis yhteistyö teollisuuden kanssa.