Tutkijaryhmä: biotalouskritiikillä on liian kapea näkökulma19.01.2018 12.13
“Markkinat, kestävän metsänhoidon vaatimukset ja bioenergian sääntely huomioon ottaen emme odota metsänhakkuiden kasvavan suuresti vain bioenergian käytön takia”, kirjoittaa ryhmä metsän- ja ympäristöntutkijoita avoimessa kirjeessään. Kirje on julkaistu esimerkiksi Euroopan metsäinsitituutin verkkosivulla. Kirjeen allekirjoittanut professori Pekka Kauppi sanoo, että suurimman työn kirjeen kirjoittamisessa tekivät tunnetut metsätieteilijät Werner Kurz, Göran Berndes ja Lauri Hetemäki. Suomen näkökannalta Kauppi korostaa erityisesti puun käytössä nähtävää merkittävää kehitystä. ”On todella yllättävää verrata sitä, mitä nyt saamme puusta irti siihen, mitä saimme ennen. Esimerkiksi 1970-luvulla iso osa puusta päästettiin yksinkertaisesti vesistöihin jäteveden mukana, mutta nykyään puusta käytetään kaikki”, sanoo Kauppi. Ja kehitys jatkuu, mikä on nähtävillä muun muassa Suomen Metsäyhdistyksen julkaisemassa Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvastossa. Pelkkä puu ei tee metsää Allekirjoittajat korostavat kirjeessä uskoaan siihen, että hyvin hoidetut talousmetsät hillitsevät ilmastonmuutosta tehiokkaasti. Biotalouskriitikiot katsovat metsää kapeasta, yhden metsikön tai jopa yhden puun näkökulmasta. Tästä näkökulmasta voi nähdä vain, “hakkuun jälkeen puu lopettaa kasvun ja hiilen sitomisen ja metsikön hiilivarasto vähenee”. Näkökanta hylkää metsänhoidon perusperiaatteet, joiden mukaan metsiä hoidetaan laajemmisa yksiköissä. “Jos metsiä ei hoideta, metsän kasvu alkaa hidastua ja puiden ikääntyessä metsätuhojen riskit kasvavat. Siksi… hiilinielut heikkenevät ja metsistä saattaa tulla jopa hiilen lähde.” Hakkuut ja kasvu ovat lisääntyneet samaan aikaan Miten tämä tehdään, siitä on olemassa monia esimerkkejä – parhaana ehkä Pohjoismaat. Esimerkkien yhteinen piirre on, että metsien hiilivarastot ovat kasvaneet alueellisella tai kansallisella tasolla samaan aikaan, kun myös hakkuut ovat kasvaneet. Toinen esimerkki löytyy Eurooan unionin metsistä, missä hiilivarastot ja hakkuut ovat nousseet 1960-luvulta lähtien. Niinpä unionin metsät ja metsäsektori lieventävät ilmastonmuutosta määrällä, joka vastaa 13:a prosenttia unionin kasvihuonepäästöistä. Usein unohdetaan myös, että bioenergian tuotanto ei ole mikään muusta metsien käytöstä erillinen saareke. Tuskin koskaan bioenergia on päätuote, vaan sen sijaan siihen käytetään päätuotteiden –sahatavara, massa, paperit, kemikaalit – tuotannossa syntyviä sivuvirtoja. Nämä sivuvirrat koostuvat esimerkiksi harvennushakkuiden pienpuusta, hakkuutähteistä ja huonolaatuisesta, päätuotteisiin kelpaamattomasta puusta. Eikä kukaan suunnittele tämän muuttamista, ennen kaikkea siksi, että se ei kannattaisi taloudellisesti: bioenergian tuotanto yksinkertaisesti ei ole niin kannattavaa kuin päätuotteiden. Bioenergia ei synnytä ylihakkuita Tämä on myös syy siihen, miksi allekirjoittajat eivät usko usein esitettyyn huoleen, että bioenergian aiheuttama puun kysyntä lisäisi hakkuita suuressa määrin ja uhkaisi metsien olemassaoloa. Tämä ei ole mahdollista niin kauan kuin bioenergiaa tuotetaan vain kannattavampien tuotteiden tuotannossa syntyvistä sivuvirroista. Kirje muistuttaa myös Pariisin sopimuksen tavoitteesta ryhtyä poistamaan hiiltä ilmakehästä. Toistaiseksi tällaiseen ei ole keksitty parempaa keinoa kuin kasvillisuus. Allekirjoittajien mukaan “bioenergian tuotanto yhdistettynä hiilen talteenottoon ja varastointiin on yksi merkittävimmistä mahdollisuuksista hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä”. Siksi tarvitaan tasapainoisempi näkemys metsien käytön vaikutuksiin. Käytön myötä metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä, varastoivat hiiltä maaperään, puustoon ja puupohjaisiin tuotteisiin ja lisäksi auttavat vähentämään kasvihuonepäästöjä tuottamalla korvaavia tuotteita ilmastion kannalta haitallisemmille tuotteille. Tutkijoiden kirje Euroopan metsäinstituutti EFIn verkkosivulla (vain englanniksi) Metsäbiotalouden Tulevaisuuskuvasto Avoimen kirjeen allekirjoittajat:
|
