Stora Enso kokeilee uudenlaista korjuumenetelmää nyt myös Suomessakin - Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty26.11.2017 18.01
Stora Enso on tutkinut Ruotsissa jo pitkään uudenlaista tapaa korjata puut leimikosta sekä harvennuksissa että päätehakkuilla. Tästä ns. Rätt Metod -menetelmästä on saatu erittäin hyviä tuloksia. Nyt menetelmää on sovellettu koeluontoisesti Suomen korjuuolosuhteisiin ja toimintatapaan. (kuva: Stora Enso kokeilee uudenlaista menetelmää korjata puut metsästä mikä perustuu huolelliseen ennakkosuunnitteluun. Kuva Porvoossa tehdyltä koeleimikolta.) Stora Enson Suomen toimihenkilöt ovat käyneet Ruotsissa tutustumassa Rätt Metod -menetelmään ja tuoneet oppeja meillä hyödynnettäväksi. - Rätt Metod -menetelmä perustuu korjattavan leimikon huolelliseen ennakkosuunnitteluun ja leimikosta saatavien tietojen hyödyntämiseen. Menetelmässä ei tehdä perinteisiä hakkuu-uria jotka päättyvät leimikon rajaan ja joissa on läpiajettavat lenkit vaan leimikkoon suunnitellaan pääura, joka havutetaan huolellisesti maaston säästämiseksi sekä ajon nopeuttamiseksi - pääurasta lähtee sitten keräilyuria josta kerätään myös havut, lyhyempiä pistouria tai haamuuria. Pääura sijoitetaan niin että se kiertää pehmeimmät ja jyrkimmät kohdat. Menetelmässä harvesteri tekee totuttua enemmän töitä sen eteen että ajokoneelle saadaan luotua paremmat olosuhteet. Tuloksena on kuitenkin tehokkaampi korjuu ja parempi korjuujälki, mikä on metsänomistajien mieleen, kertoo Stora Enson Metsän metsäasiantuntija Staffan Henriksson. (kuva: Nyt Suomessakin kokeiltavassa menetelmässä ei tehdä perinteisiä hakkuu-uria jotka päättyvät leimikon rajaan ja joissa on läpiajettavat lenkit (kuva vas.) vaan leimikkoon suunnitellaan pääura, joka havutetaan huolellisesti maaston säästämiseksi sekä ajon nopeuttamiseksi - pääurasta lähtee sitten keräilyuria josta kerätään myös havut, lyhyempiä pistouria tai haamuuria (kuva oik.). Ennakkosuunnittelu mahdollistaa korjuun tehostamisen Yksi uuden menetelmän eduista on myös siinä että sen avulla voidaan tehdä kesällä leimikoita jotka aiemmin merkittiin talvella korjattavaksi pehmeän kohdan takia. Oikein sijoitetulla ja pohjustetulla pääuralla kohteen korjuu voi onnistua kesälläkin mikä tasaa korjuu-urakoinnin kausivaihteluita. Myös metsäenergian talteenotto tehostuu kun risut kerätään kestäviltä kohdilta myös sellaisessakin kohteessa mistä ei metsäenergiaa olisi muuten korjattu.
(kuva: Korjuun toteutuksessa on lähdetty liikkeelle yrittäjälähtöisesti niin että urakoitsija voi itse suunnitella ja optimoida kohteen korjuun sopivana aikana.) - Olemme tehneet nyt kesän aikana uudella menetelmällä Porvoon alueella koeluontoisesti leimikoita joissa puunkorjuun on suorittanut yhteistyökumppanimme Greenway Logging. Korjuun toteutuksessa on lähdetty liikkeelle yrittäjälähtöisesti niin että urakoitsija voi itse suunnitella ja optimoida kohteen korjuun sopivana aikana. Onnistuneessa suunnittelussa työnjohto ja koneiden kuljettajat ovat avainasemassa. Koekohteissa hakkuusuunnitelmat tehtiin tietokoneavusteisesti ja apuna käytettiin mm. maasto- ja korjuukelpoisuuskarttoja sekä Karttakeskuksen demovaiheessa olevaa Ajourakone-sovellusta. On huomioitava että suunnitelussa hyödynnettävä data ja työkalut ovat vasta kehitysvaiheessa. Tulevaisuudessa suunnittelu tehostuu huomattavasti jos käyttöön saadaan vaikkapa dynaamisia korjuukelpoisuuskarttoja mitkä huomioivat mm. sateet ja haihtumisen sekä pohjaveden määrän nykyisten puusto-, maapohja- ja ojitustietojen lisäksi. Myös laserkeilauksen tietoa kohteen puustosta ja maastosta voitaisiin hyödyntää jatkossa korjuusuunnitelmia tehtäessä, visioi Henriksson.
(kuva: Koeleimikoiden korjuujälki on saanut kiitosta metsänomistajilta. Urakoitsijalle menetelmä tuo myös selkeitä etuja; se mahdollistaa kausivaihteluiden tasaamisen, korjuun tehokkuuden ja tuottavuuden parantumisen mm. ajon nopeutumisena sekä polttoaineenkulutuksen pienentymisenä.) Hyviä kokemuksia koeleimikoilta Jo nykyisillä olemassa olevilla työkaluilla ja tarkalla kohteen suunnittelulla on päästy hyvään lopputulokseen Porvoon koeleimikoilla. - Korjuujälki on saanut kiitosta metsänomistajilta mikä on erittäin tärkeä asia meille puunostajina. Urapainumat ovat vähentyneet ja Ruotsin kokemusten perusteella harvennuksilla pystyyn jäävän puuston vauriot ovat pienemmät. Urakoitsijalle menetelmä tuo myös selkeitä etuja; se mahdollistaa kausivaihteluiden tasaamisen, korjuun tehokkuuden ja tuottavuuden parantumisen mm. ajon nopeutumisena sekä polttoaineenkulutuksen pienentymisenä. Myös kuljettajat ovat suhtautuneet uuteen työskentelytapaan positiivisesti sillä hyvän suunnittelun ansiosta kaikilla on tarkkaan tiedossa mistä on paras ajaa eikä yllätyksiä tule vastaan, toteaa Henriksson. |