Kuolinpesä soveltuu lähinnä väliaikaiseksi metsänomistusmuodoksi. Osakkaiden kannattaa aloittaa pohdinta kuolinpesän purkamisesta riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta päätökset metsänomistuksen tulevaisuudesta syntyisivät sujuvasti.
Oppaassa esitellään vaiheet kuolinpesän purkamiseksi ja se auttaa valitsemaan kuolinpesän metsälle parhaiten sopivan metsänomistusmuodon. Ensimmäiseksi kukin osakas selvittää metsänomistamiseen liittyvät tavoitteensa. Seuraavana askeleena on pohtia yhdessä kuolinpesän toimintaa tärkeiksi koettujen tavoitteiden kannalta.
Tositarinoita kuolinpesien purkamisesta
Oppaassa esitellään kuusi esimerkkiä kuolinpesän purkamisesta. Ne tuovat konkreettisesti esille asioita, joista osakkaat päättävät kuolinpesän purkamiseksi. Esimerkkeihin koottiin tietoa myös veroista ja lainhuudatuksesta.
– Esimerkkeinä on kuolinpesien tavallisia purkamisia, joista kuolinpesien osakkaat löytävät omaan tilanteeseen sovellettavaa tietoa, kertoo metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta lopputuloksesta.
– Nyt valmistuneesta kuolinpesäoppaasta on suuri apu metsänomistajille sekä heitä neuvoville ja auttaville ammattilaisille. Suomessa on yli 40 000 kuolinpesää, joissa on metsäomaisuutta ja uusia metsää omistavia kuolinpesiä syntyy joka ikinen päivä, toteaa Suomen metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula.
Omistamista voi jatkaa metsäyhtymänä
– Kun kuolinpesä puretaan, yksi tapa on jatkaa yhdessä omistamista metsäyhtymänä. Päätöksentekoa yhtymässä helpottaa yhteishallintosopimus. Tähän oppaaseen kokosimme muistilistan asioista, joista yhtymän osakkaiden on vähintään syytä sopia kirjallisesti, valottaa Airi Matila.
Kuolinpesästä sujuvaan metsänomistukseen -opas on ladattavissa maksutta Tapion verkkosivuilla. Opas tehtiin maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta. Yhteistyötahoina olivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Metsäteollisuus ry ja Suomen metsäkeskus.