Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Jussi Pesosen puhe Uusiutuva Metsäteollisuus - Menestyvä Suomi -seminaarissa 2.3.201702.03.2017 10.58  "Arvoisa ministeri ja hyvät kuulijat, Lämpimästi tervetuloa tämän päivän seminaariin, jossa puhumme muutostarpeesta ja uudistumisesta! Metsäteollisuudella menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin. Teollisuus on palannut tavaraviennin ykköseksi. Kymmenkunta vuotta sitten ei uskottu, että puujalka enää kantaisi. Toisin kävi. Siitä voimme olla ylpeitä. Määrätietoisen rakennemuutoksen jälkeen ala on uusiutunut ja kääntänyt investointinsa kotimaassa kasvuun. Metsäteollisuusyritysten mittava taloudellinen jalanjälki ja niiden tuoma merkittävä lisäarvo kansantaloudelle aletaan oivaltaa. Metsäteollisuuden muutostarinan pitää kuitenkin jatkua edelleen, jotta teollisuus menestyisi myös jatkossa. Metsäteollisuusyritykset panostavat uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin enemmän kuin aikoihin. Uudistuminen ja sen tarve ei rajoitu vain tuotteisiin ja palveluihin. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly luovat meille uusia mahdollisuuksia mutta samalla muuttavat tapaa työskennellä merkittävästi. Uudistuminen ulottuu myös edunvalvontaan. Metsäteollisuus ry irtautui EK:sta vuoden alussa. Halusimme yksinkertaistaa edunvalvontaa ja tarjota jäsenillemme laadukkaampaa ja kohdennetumpaa palvelua. Tavoitteena on, että meitä kuultaisiin paremmin meille tärkeissä kilpailukykyteemoissa: metsä-, energia-, ilmasto-, ympäristö-, logistiikka- ja työmarkkinakysymyksissä. Nyt takana on muutama kuukausi uudessa asetelmassa. Mitä muutoksia on sitten saatu aikaan? Mielestäni kolme asiaa nousee yli muiden: Merkittävin uudistus ja samalla tärkein tavoitteemme on ollut, että päätöksentekoa ja sen ohjausta tuodaan lähemmäs yrityksiä ja paikallista toimintaa. Esimerkiksi työmarkkinavaliokuntaan on saatu monta liiketoimintavastuussa olevaa linjajohtajaa. Talousvaliokuntaan olemme saaneet kansainvälisen talouden ja kilpailukyvyn realiteetit tuntevat talousjohtajat. Uskon, että tämä tuo edunvalvontaan yhä konkreettisempia avauksia. Toiseksi: talous- ja kauppapolitiikan osaamista on vahvistettu. Laaja, ennakoiva keskustelu teollisuuden kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä kansainvälisessä kilpailussa on laadukkaan edunvalvonnan perusedellytys. Keskustelua pitää käydä myös julkisuudessa. Edunvalvonnan tueksi tuotetaan jatkossa myös omaa tutkimustietoa. Kolmas uudistus liittyy verkostoituneeseen toimintatapaan. EK:n kanssa yhteistyö jatkuu erinomaisesti ja kosketuspintoja yhteistyölle on edelleen useita. Uusi, merkittävä avaus on vuoden alussa alkanut sopimuskumppanuus Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin kanssa. Paikallistason yhteistyön lisäksi teemme jatkossa heidän kanssaan yhteistyötä yritysjuridiikan, verotuksen ja IPR-kysymysten tiimoilta. Metsäteollisuus ry:n uusi rooli merkitsee myös viestinnän vahvistamista sekä jäseniin että median ja päättäjien suuntaan. Jäsenviestintään tuodaan entistä enemmän avoimuutta ja uusiin toimintatapoihin kuuluvat myös etäyhteydet: ne helpottavat jäsenistön mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Tämäkin seminaari välitetään myös webcastina. Tämä uudistustyö jatkuu. Metsäteollisuuden edunvalvontaa on edelleen parannettava. Arvoisa yleisö, Metsäteollisuus ry:n tehtävä on myötävaikuttaa siihen, että Suomessa toimivilla yksiköillä ja Suomessa valmistetuilla tuotteilla olisi tasavertaiset edellytykset kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Mitkä ovat suurimmat haasteet juuri nyt? Haluan nostaa esille muutamia asioita: Aloitan siitä, miten katsomme maailmaa – otsikolla vapaakauppa ja Suomi. Suomessa julkista keskustelua ja päättäjien ajatuksia hallitsevat sisäpoliittiset asiat. Ei nähdä, että Suomi on globaalissa kilpailussa ja siellä on meidän pärjättävä. Toivon, että tämä oivallettaisiin paremmin. Esimerkiksi dieselvero, energiavero tai päästökauppakompensaatio eivät ole vain kotimaan asioita, vaikka jotkut sen niin näkevät. Suomen veropolitiikka ja lainsäädäntö ovat mitä suurimmassa määrin kansainvälisiä kysymyksiä! Kyse on siitä, tarjoaako Suomen verotus täkäläisille yrityksille tasavertaiset, symmetriset mahdollisuudet verrattuna kilpailijamaihin. On tuhoisaa, jos asioita tarkastellaan vain valtion budjettivajeen tai sisäpolitiikan näkökulmasta! Samalla yksisilmäisyydellä puhutaan usein vapaakaupasta. Erityisesti nyt kun protektionismi on nousussa, puolueet kautta linjan kannattavat globaalia vapaakauppaa, ja sen edut Suomen menestykselle ovat kiistattomat. Välttämättä ei kuitenkaan oivalleta, että vapaa kauppa tarkoittaa vapaata kilpailua. Vapaassa kilpailussa toimiessa pitää olla joustavuutta ja muutoskykyä. On ristiriitaista, että kannatetaan vapaakauppaa, eli yhtä kuin vapaata kilpailua, mutta halutaan ylläpitää kotimaisia jäykkyyksiä esim. verotuksessa, lainsäädännössä, luvituksessa tai työmarkkinoilla. Keskustelu yleissitovuudesta on tästä hyvä esimerkki. Suljetun talouden ehdoilla on vaikea käydä aitoa vapaakauppaa. Tasavertaiset, symmetriset kilpailuedellytykset verotuksessa, lainsäädännössä ja työmarkkinoilla mahdollistaisivat tuotannon säilymisen Suomessa. Maan hallitukselle haluan antaa kiitokseni sen määrätietoisesta toiminnasta, jotta teollisuuden kustannuksia ei lisätä. Asiassa ei voi soutaa ja huovata, vaan hallitusohjelman kirjausten tulee kestää myös tulevassa puolivälitarkastelussa ja myös tulevaisuudessa. Yksi keskeisimpiä metsäteollisuuden kilpailukyky-kysymyksiä juuri nyt ovat työmarkkinauudistukset. Tässä meidän on päästävä uuteen aikaan ja toimintatapaan. Olemme uuden edessä, vähän samaan tapaan kuin 10 vuotta sitten, kun metsäteollisuuden markkinat muuttuivat. Kilpailukyky ja palkanmaksukyky ratkaistaan kansainvälisillä markkinoilla. Yritykset kantavat vastuun kannattavuudesta, tuotteista, myynnistä ja tuotannosta. On siis luontevaa, että päätökset työn järjestämisestä tehdään yrityksissä ja lähellä niitä olevissa järjestöissä yhteistyössä yrityksen ja alan työtekijöiden kanssa. Metsäteollisuuden työehtosopimuksen modernisointi on saatava käyntiin. Nykyinen työehtosopimus ei vastaa nyky-ympäristön vaatimuksia, se on jäykkä ja kallis. Tosiasiat on tunnustettava, joten totean, että meidän teollisuudellamme on yksi Suomen vanhanaikaisimmista työehtosopimuksista. Ei-strategisten tehtävien ulkoistamiset (puukenttä, varaosavarastot, tuotevarastot) on lähes mahdotonta toteuttaa. Meille riittäisi esim. Metallin TES tässä asiassa, mutta olemme siitä vielä kaukana. Meillä on myös Euroopan lyhin vuosityöaika. Paperin tuotannosta noin 10 päivää menee juhannus- ja jouluseisokkeihin. Toki paperin TES antaa mahdollisuuden joulu- ja juhannuskäyntiin. Mutta ikävä tosiasia on, että TES:n moninkertaiset ylikompensaatiot tuhoavat mahdollisuudet lisätä suomalaista työtä tehtaiden sisällä. Työtä ei silloin synny myöskään arvoketjussa porttien ulkopuolella. Tuotanto ja tulot menevät suomalaisyhtiöiden ulkomaisille tehtaille tai kilpailijoille. Suomen vaneritehtailla koneet seisovat viikonloppuisin, koska TES:n määrittelemät ylikompensaatiot tekevät tuotannosta kannattamatonta. Kysyntää ja raaka-ainetta markkinoilla kyllä olisi. Vanerin tuotantoa kasvatetaankin nyt Virossa, ei Suomessa. Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi pärjää kehityksessä paremmin, sillä valitettavasti metsäteollisuusyritysten kannattavuutta mittaava laskukone ei tunne kotimaata. Kilpailijamaissa ulkoistuksen pelisäännöt, työaikojen pituus ja kompensaatiokysymykset ovat jo paremmalla mallilla. Myöskään muilla aloilla Suomessa ei vastaavia ongelmia ole. Yhtenä esimerkkinä, mihin jäykkyydet voivat johtaa, ovat sulkemistilastot. Suomesta on suljettu paperitonnistoa viimeisen 10 vuoden aikana n. 40%, kun vastaava luku Euroopassa ja Ruotsissa on vain 25%. Syynä on se, että emme ole kyenneet tekemään muutoksia ajoissa. On aivan selvää, että kaikki Suomessa - niin yritysjohtajat, AY-johtajat kuin poliitikotkin - haluavat pysäyttää tämän kehityksen. Hyvät naiset ja herrat, Kymmenen vuotta sitten olimme vaikean edessä. Rakensimme tulevaisuutemme suurten rakenteellisten muutosten kautta. Loimme vahvat kannattavat ydinliiketoiminnat, jokainen yhtiö oman strategiansa mukaisesti. Hyödynsimme kansainvälisen kaupan avautumista. Kehitimme uusia tuotteita ja innovaatioita tulevaisuudelle. Olimme sitkeitä, määrätietoisia ja kestimme merivettä vaikeiden päätösten kohdalla. Vuonna 2025 toivon, että Suomi on edelleen vahva metsäteollisuusmaa, mutta se edellyttää toimintaedellytysten turvaamista tasavertaisella verotuksella ja lainsäädännöllä. Vapaakauppaa käyvällä ja yhteisvaluutassa olevalla maalla ei ole mielestäni muuta mahdollisuutta kuin katsoa ulos Suomesta ja verrata toimintaedellytyksiä kilpailijamaihin. Soutamiseen ja huopaamiseen meillä ei ole varaa. Työmarkkinat on uudistettava. Työn järjestäminen ja ehdot on peilattava paremmin yritysten asemaan kansainvälisessä kilpailussa. Kilpailu käydään tuote tuotetta vastaan ja tuotantolaitos tuotantolaitosta vastaan. Kilpailuedellytyksistä on pystyttävä sopimaan lähempänä yrityksiä. Vuonna 2025 metsäteollisuuden uudet tuotteet: biomateriaalit, komposiitit, kemikaalit ja polttoaineet ovat selvästi merkittävämmässä asemassa Suomen menestyvässä metsäteollisuudessa. Metsäteollisuus haluaa mennä eteenpäin. Kiitos!" Uusiutuva metsäteollisuus – menestyvä Suomi |
