Suomen väkiluku syyskuussa ensi kertaa lähempänä kuutta kuin viittä miljoonaa26.10.2016 17.00 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku syyskuun lopussa 2016 oli ensi kertaa lähempänä kuutta kuin viittä miljoonaa. Väkiluku oli syyskuun lopussa 5 501 043. Viiden miljoonan rajan väkiluku ylitti tammikuussa 1991. Tätä aikaisemmin miljoonan raja ylittyi 1950. Ennen 4,5 miljoonan rajan ylittämistä vuonna 1962 väestönkasvu oli parina vuosikymmenenä selvästi nopeampaa kuin se on ollut viime vuosikymmeninä. Kolmen miljoonan raja rikkoutui vuonna 1912. Maamme väkiluku kasvoi tammi−syyskuussa 990 henkeä enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2015. Suurin syy väestönlisäyksen kasvamiseen oli ulkomailta saadun muuttovoiton suureneminen. Maahanmuuton muuttovoitto oli 3 420 suurempi kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestönlisäys väheni 2 430 henkeä vuotta aiemmasta Vuonna 2016 syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi-syyskuussa syntyi 40 426 lasta, mikä on itsenäisyyden ajan pienin luku. Syntyneiden määrä oli 1 651 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Kuolleiden määrä oli 39 728, mikä on 779 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomailta muutti Suomeen syyskuun loppuun mennessä 24 604 henkeä ja Suomesta ulkomaille 11 567 henkeä. Maahanmuuttoja oli 2 513 enemmän ja maastamuuttoja 907 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-syyskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 6 096 ja maastamuuttajista 8 149. Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 218 110. Vähennystä edellisen vuoteen verrattuna oli 1 422 muuttoa vuoden 2016 kuntajaon mukaan. Maakuntien välisten muuttojen määrä vähentyi 1 218 ja maakunnan sisäisten muuttojen määrä 204 muutolla vuotta aiemmasta Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 2016 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 14 557 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2 916 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 8,9 promillea ja Ahvenanmaalla 6,3 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 5,8 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väkiluvustaan 1 021 henkeä. Satakunnan väkiluku väheni 953 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion koki alkuvuonna Etelä-Savo, 6,8 promillea. Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 10 239 henkeä, ja Pirkanmaa, 2 560 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 6,3 promillea, sekä Uusimaa, 6,2 promillea. Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 442 henkeä. Kanta-Hämeen maakunnassa tappio oli 431 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli myös suhteellisesti suurin Kanta-Hämeessä, 2,5 promillea väestöstä. Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-syyskuussa vuoden 2016 aikana 106 348. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 5 100 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, 3,1 promillea väestöstä. Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 1 250 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaan maakunnassa, 4,4 promillea väestöstä. Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus |
