Ilmastopolitiikassa keskityttävä irtautumiseen fossiilitaloudesta24.10.2016 8.24  EU:n ja Suomen ilmastopolitiikan fokus tulisi pitää fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä. Metsien kasvusta suuri osa niin Suomessa kuin koko EU:ssakin jää metsiin ja sitoo ilmakehästä hiilidioksidia. Bioenergialla on suuri merkitys uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa ja energian huoltovarmuuden kannalta. Uusiutuvan energian käytöllä on Euroopassa keskeinen rooli pyrittäessä energia- ja ilmastotavoitteisiin. EU:lla on vielä matkaa tavoitteisiinsa lisätä uusiutuvan energian käyttöä: koko EU:n tasolla uusiutuvan energian määrä oli 16 % vuonna 2014 loppuenergiankäytöstä, kun tavoite on 20 % vuodelle 2020 ja 27 % vuodelle 2030. Samalla bioenergian kestävyys on nostettu keskustelujen keskiöön. Euroopan komissio teki heinäkuussa 2016 ehdotuksen metsiä koskevasta ilmastopolitiikasta, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia Suomeen. Joulukuussa komissiolta odotetaan ehdotusta kiinteää ja kaasumaista biomassaa koskevista kestävyyskriteereistä. ‒ Ilmastopolitiikassa tulisi nähdä kaikki Suomen metsät puilta ja katsoa pitkän aikavälin kehitystä – myös kansantalouden kannalta. On hyvä, että bioenergian kestävyys varmistetaan ja että saamme yhtenäisen tulkinnan kestävyyden pelisäännöistä Euroopan unionissa. Samoin on tärkeää, että ilmastopolitiikka huolehtii metsiin sidotun hiilidioksidin määrän pitkäjänteisestä kasvattamisesta. Ilmastopolitiikan fokuksen tulisi ‒ etenkin Suomen olosuhteissa ‒ silti pysyä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Alkuvuonna 2016 Suomen energiankäytöstä vielä 37 % perustui fossiilisiin polttoaineisiin (Tilastokeskus 2016). Puun osuus oli 27 %. ‒ Bioenergian määrä ja metsäteollisuuden vienti on pystytty Suomessa kaksinkertaistamaan vuodesta 1990 ja silti sitomaan ilmakehästä 585 miljoonaa tonnia hiilidioksidia – mikä vastaa Suomen kymmenen vuoden päästöjä. Se on hyvä muistaa, kun EU:sta tulevia vaatimuksia arvioidaan, Laurikka jatkaa. Suomi on kokoon suhteutettuna EU:n kolmanneksi suurin uusiutuvan energian käyttäjä: vuonna 2014 Suomessa bioenergian ja uusiutuvien jätteiden osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannosta oli lähes 88 % (Eurostat 2015), kun EU:n keskiarvo on 63 %. Melkein kaikkialla EU:ssa uusiutuvan energian käyttö nojaa merkittävästi bioenergiaan. Suomen lisäksi 11 jäsenmaassa osuus oli yli 70 %. Vain kuudessa jäsenmaassa osuus oli alle 50 %. Bioenergia on Euroopassa dominoiva uusiutuvan energian muoto etenkin lämmityksessä ja liikenteessä. Se parantaa merkittävästi myös työllisyyttä ja energian huoltovarmuutta, sillä tuonnin osuus Euroopassa käytettävästä biomassasta on vain 4,4 %. Bioenergia ry järjestää 24.10.2016 Tampere-talossa vuosittaisen Bioenergiapäivän, jossa tänä vuonna keskustellaan erityisesti bioenergian kestävyydestä ja siihen liittyvästä EU-tason sääntelystä. Brysselin tilannetta ovat valottamassa Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds ja Euroopan biomassajärjestön (AEBIOM) asiantuntija Nathalie Hemeleers. AEBIOM on äskettäin julkaissut Euroopan vuoden 2016 bioenergiatilaston. Bioenergia ry:n tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja torjua ilmastonmuutosta viisaasti edistämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Yhdistyksen tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus puoleen koko energiantuotannosta ja energiaomavaraisuuden aste yli puoleen vuoteen 2030 |
