Puumarkkinat ovat vastanneet kasvavaan puun kysyntään04.04.2017 19.00
Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät puuraaka-aineen tarvetta 10-12 miljoonalla kuutiolla parin seuraavan vuoden aikana. Puun kysyntä on kasvanut asteittain ja markkinat ovat piristyneet. Teollisuuspuun tarjonta nousi viime vuonna 61 miljoonaan kuutioon eli 10 prosenttia edellisvuodesta. Pirkanmaan alueella puuta tarjottiin myytiin viime vuonna 4,28 miljoonaa kuutiota. Pirkanmaan alueella tarjottiin puuta myyntiin 4,28 miljoonaa kuutiometriä viime vuonna. Ensiharvennuksissa jäi kirittävää. - Ensiharvennushakkuita Pirkanmaalla pitäisi lisätä. Viime vuonna päästiin vain noin puoleen Pirkanmaan metsäohjelman ensiharvennus tavoitteesta, kertoo elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Metsäkeskuksen Pirkanmaan alueelta. Puun kysynnän kasvu on näkynyt puumarkkinoilla jo parin viime vuoden ajan. Viime vuonna tukki- ja kuitupuuta tarjottiin myyntiin kaikkiaan 61 miljoonaa kuutiometriä koko maassa. Yksityismetsistä puuta tarjottiin myyntiin noin 44,5 miljoonaa kuutiota. Tarjonta oli vilkkainta Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa suhteessa alueen metsävaroihin ja kestävään hakkuumahdollisuuteen. Hiljaisinta puun tarjonta oli Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Uudenmaan alueilla. Valtakunnallisesti puun kysyntä on vilkkainta lähellä metsäteollisuuden laitoksia ja suursahoja. Metsäteollisuuden uusien investointien vaikutus näkyi viime vuonna parhaiten Hämeessä ja Keski-Suomessa, missä myös puun tarjonta kasvoi voimakkaimmin edellisvuoteen verrattuna. - Metsäalan toimijoiden ja metsänomistajien aktiivisuus vaikuttaa puun myyntiin ja metsänhoidon määrään. Metsäkeskus opastaa erityisesti hiljaisia metsänomistajia metsien käytössä sekä metsän- ja luonnonhoidossa, sanoo elinkeinojohtaja Anssi Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. Viime vuoden puun tarjonta on laskettu Suomen metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten pohjalta. Metsänkäyttöilmoitus täytyy tehdä vähintään 10 vuorokautta ennen myyntihakkuiden aloittamista. Ensiharvennusmäärät jäivät vähäisiksi Ensiharvennusrästit kasvoivat entisestään metsissä viime vuonna. Suuressa osassa maata ensiharvennusta tehtiin vain puolet alueellisissa metsäohjelmissa asetetuista tavoitteista. - Ajallaan tehdyt ensiharvennukset ovat ensiarvoisen tärkeitä metsien tulevan tuottokunnon, laadun ja terveyden kannalta. Teollisuuden biojalostamoinvestoinnit lisäävät erityisesti mänty- ja koivukuidun kysyntää, ja tällaista kuitupuuta saadaan juuri ensiharvennuksista, Niskanen muistuttaa. Alueellisten metsäohjelmien 2016-2020 tavoitteena on vastata kasvavaan puun tarpeeseen. Metsäohjelmissa on huomioitu metsäbiotalouden ja puun kysynnän odotukset, mutta myös luonnon monimuotoisuus ja luonnonhoidon tavoitteet. Ohjelmat on tehty laajassa yhteistyössä maakunnallisten metsäneuvostojen ja metsäalan toimijoiden kanssa. |