Uhanalaisen järvilohen kalastukseen uusia käytäntöjä24.05.2016 17.07
Vuoden alusta voimaan astunut kalastusasetus rauhoittaa rasvaevällisen järvilohen Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Myös rasvaeväleikatun järvilohen kalastukseen asetettiin rajoituksia, joilla pyritään turvaamaan heikkojen kantojen tulevaisuus. Uusi kalastusasetus pyrkii tukemaan uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöalueella äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun järvilohen rasvaevälliset yksilöt ovat kokonaan rauhoitettu ja ne tulee poikkeuksetta vapauttaa takaisin vesistöön. Vapauttamisvelvollisuus koskee myös rasvaeväleikattua järvilohta rauhoitusaikoina Vuoksen vesistöalueen keskeisellä vaellus- ja syönnösalueella 1.6.–31.8. sekä kaikkien vesistöalueiden joissa ja puroissa 1.8.–30.11. Rasvaeväleikatun järvilohen alamitta on 60 cm ja saaliskiintiö Vuoksen vesistöalueella on yksi järvilohi vuorokaudessa kalastajaa kohti. Hiitolanjoella kaikki lohikalat tulee vapauttaa vahingoittumattomana takaisin veteen. Rauhoitusajat ja -alueet löytyvät osoitteesta http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?svk=78300 Uuden asetuksen myötä taimenen ja järvilohen erottaminen toisistaan tulee aiempaakin tärkeämmäksi. Järvilohella yläleuan luu ulottuu silmän takareunan tasalle, pääosin pilkut ovat kylkiviivan yläpuolella ja pyrstön tyvi on ohuempi. Taimenella yläleuan luu ulottuu silmän taakse, pilkutus on runsasta ulottuen kylkiviivan alapuolelle ja pyrstön tyvi on tukeva. Vapautettava kala tulee pyrkiä irrottamaan pyydyksestä nopeasti ja kalan puristamista on vältettävä. Kalaan tulisi aina koskea märin käsin, jotta ei vaurioiteta sitä suojaavaa limakerrosta. Haavissa tulisi lisäksi olla solmuton havas. Irrottamisen helpottamiseksi suositellaan käytettäväksi väkäsettömiä, mieluiten yksihaaraisia koukkuja. Vuodesta 2017 eteenpäin kaikki yksivuotiaat ja sitä vanhemmat järvilohi-istukkaat tulee eväleikata. Näin voidaan jatkossa erottaa luonnossa syntyneet ja istutetut yksilöt ja siten valikoida otettava saalis. |
