YK:n ilmastokokous päättyi perjantain ja lauantain välisenä yönä Marokon Marrakechissa. Neuvottelujen tärkeimpänä tavoitteena oli vauhdittaa juuri kokouksen alla voimaan astuneen Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa.

Marrakechin keskeisimmät päätökset liittyvät Pariisin sopimuksen työohjelmiin, kuten päästövähennystoimien läpinäkyvyyteen ja vertailtavuuteen. Marrakechissa järjestettiin myös Pariisin sopimuksen avajaisistunto, jossa vahvistettiin, että jatkotyö etenee vuosi sitten Pariisissa sovitulla linjalla.

”Pariisin henki kantoi edelleen Marrakechissa. YK:n väistyvä pääsihteeri Ban Ki-moon totesi puheessaan, että Pariisin sopimus astui voimaan vuosia ennen kuin uskoimme, ja nyt on aika toimia sen toteuttamiseksi. Marokossa vahvistettiin taas ilmastonmuutoksen vastaista työtä ja vietiin Pariisin sopimuksen tavoitteita kohti konkretiaa”, sanoo kokouksen korkean tason viikon aikana Suomen valtuuskuntaa johtanut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Marrakechin kokouksen alla julkaistujen selvitysten mukaan eri maiden tähän mennessä antamat päästövähennyssitoumukset eivät riitä, jotta maapallon ilmaston lämpeneminen pysäytettäisiin Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Eri arvioiden mukaan nykyisten lupausten toteuttaminen nostaisi lämpötilaa noin 2,7 asteella, joten lähivuosina tarvitaan uusia sitoumuksia. Marokossa sovittiin selvät askelmerkit päästövähennystoimien seurannan, läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kehittämiseksi matkalla kohti vuonna 2018 tapahtuvaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden ensimmäistä väliarviointia.

Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista pahiten kärsivät kehitysmaat tarvitsevat tässä työssä tukea. Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä perustettiin vuosi sitten komitea, joka vahvistaa kehitysmaiden valmiuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen (Paris Committee for Capacity Building). Komitea aloittaa työnsä vuonna 2017, ja nyt Marokossa sovittiin ensimmäisen vuoden työohjelmasta. Tärkeimpänä tehtävänä on koordinoida kehitysmaiden ja ilmastosopimuksen muiden ryhmien välisiä, esimerkiksi rahoitukseen, sopeutumiseen, hillintään ja teknologiaan liittyviä toimia. Kehityspolitiikan neuvonantaja Matti Nummelin ulkoministeriöstä nimitettiin yhdeksi komitean kahdestatoista pysyvästä jäsenestä toisena länsimaiden edustajana. Komitean jäsenistä puolet on naisia, ja sen yhtenä tehtävänä on pitää huolta myös tasa-arvovaikutusten huomioimisesta.

”Ilmastorahoituskysymyksissä korostui sopeutumisrahoitus ja sopeutumisrahasto, jolla on kehittyville maille suuri poliittinen painoarvo. Ne halusivat varmistaa, että sopeutumisrahasto palvelee Pariisin sopimusta”, sanoo ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä. Sopeutumisrahaston lisärahoitustavoite oli 80 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä ylittyi kokouksen aikana.

Marrakechissa pysyvä rahoituskomitea julkisti ilmastorahoitusraporttinsa, ja Outi Honkatukia jatkaa komitean jäsenenä myös seuraavan kaksivuotiskauden.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä koskevan niin sanotun Varsovan mekanismin työn jatkosta saatiin sovittua Marokossa. Pettymys oli sen sijaan, ettei maatalouskysymyksissä edetty. Virallisen neuvotteluagendan ulkopuolella Suomi allekirjoitti Ranskan aloitteen, jonka tavoitteena on lisätä maaperään sitoutuneen hiileen määrää neljä promillea vuosittain ruokaturvan ja ilmastonmuutoksen hillinnän vahvistamiseksi.

Suomi liittyi myös Yhdysvaltojen aloitteeseen, jossa tiedon avoimuudella ja jakamisella pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin, kuten sään ääri-ilmiöihin. Osana kansainvälistä Mission Innovation -aloitetta Suomi sitoutui myös kaksinkertaistamaan uusiutuviin energioihin ja energiajärjestelmiin suuntautuvan julkisen innovaatiorahoituksensa nykyisestä noin 50 miljoonan euron tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Alkuperäiskansat ja kansalaistoiminta näkyvästi esillä

Alkuperäiskansojen asema oli entistä näkyvämmin esillä ilmastoneuvotteluissa, kun Pariisin ilmastokokouksessa sovitun alkuperäiskansojen foorumin perustamista vauhditettiin. Alkuperäiskansat saavat mukaan oman edustajansa tulevissa Bonnin ilmastoneuvotteluissa johtamaan puhetta foorumin sisältöjen sopimisesta. Tämä on ensimmäinen kerta YK:n ilmastopuitesopimuksen historiassa, kun neuvotteluprosessia pääsee fasilitoimaan muu kuin sopimuksen osapuoli.

Varsinaisten neuvottelujen ulkopuolella runsaasti huomioita sai Global Climate Action Agenda, jonka tarkoitus on vauhdittaa valtioiden, kuntien, yritysten, sijoittajien ja kansalaisten yhteistyötä päästöjen vähentämisessä ja tarjota tukea haavoittuville maille. Marrakechissa Marokko ja Ranska julkistivat yksityiskohtaisen tiekartan aloitteen eteenpäin viemiseksi.

”Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvitaan muutakin kuin valtioiden päämiesten julistuksia. Täällä monissa sivutapahtumissa on korostettu esimerkiksi yritysten ja kansalaisten roolia. Tämä oli selvästi Afrikan maiden yhteinen kokous, jossa Pohjoismaatkin ovat näkyvästi tuoneet esille erilaisia päästövähennysratkaisujaan mallina muulle maailmalle”, ministeri Tiilikainen sanoo.

Ministerillä oli toisen kokousviikon aikana lukuisia sivutapahtumien puheenvuoroja ja kahdenvälisiä tapaamisia esimerkiksi Afrikan maiden, EU-ministerien ja Yhdysvaltojen edustajien kanssa. Näissä tapaamisissa korostettiin yhteistyötä ja Suomen osaamista esimerkiksi kestävän metsänhoidon, uusiutuvan energian ja jätehuollon saralla.

Lisätietoja:

Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, p. 050 341 1758, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ministerin erityisavustaja Jyrki Peisa, p. 050 364 0836, etunimi.sukunimi@ym.fi

Viestintäasiantuntija Jussi Palmén, p. 050 532 2278, etunimi.sukunimi@ym.fi (haastattelupyynnöt)