Jussi Pesosen puhe Metsäteollisuus ry:n syyskokouksessa

Hyvät Metsäteollisuus ry:n hallituksen ja syyskokouksen osanottajat,

Kokoonnumme tänään Metsäteollisuus ry:n kokouksiin linjamaan vuoden 2017 toimintaa täysin toisenlaisessa tilanteessa kun vuosi sitten osasimme odottaa.

Käsittelen tässä puheessa ensin lyhyesti ajan merkkejä ja sen jälkeen lempiaihettani kilpailukykyä. Lopuksi puhun Metsäteollisuus ry:n uudistumisesta.

Mitkä ovat sitten ajan merkit?

Tämä syksy on ollut poikkeuksellinen. Yhdysvaltain presidentin valinnan ei uskoisi juurikaan heilauttavan metsäteollisuusväkeä kaukana Pohjolassa, mutta Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian taannoinen kansanäänestys Brexitistä saavat mietteliääksi.

Molemmat ovat lisänneet epävarmuutta politiikassa ja taloudessa. Kumpikin voi aiheuttaa tuntuvia muutoksia kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten toimintaympäristöön. Me kaikki tässä huoneessa elämme viennistä ja meille kaikille tärkeä vapaakauppa on nyt kyseenalaistettu. Trump on luvannut neuvotella kauppasopimukset uusiksi ja on mahdollista, että myös transatlantiset kauppasuhteet vaikeutuvat.

Donald Trumpin valinta presidentiksi tuonee muutoksia myös ilmastopolitiikkaan. On mahdollista, että Yhdysvallat jättää ilmastositoumuksensa täyttämättä tai vaikuttaa vahvasti sopimuksen sisältöön. Jos näin käy, entistä tiukempien yksipuolisten EU-päästötavoitteiden tavoittelu nakertaa kilpailukykyämme entistä räikeämmin.

On myös kiinnostavaa nähdä, miten Yhdysvalloissa näkyvä politiikan protestiliike näyttäytyy jatkossa Euroopassa - ja myös täällä koto-Suomessa. Yhdysvalloissa patoutunut turhautuminen poliitikkoihin johti rankkaan korjausliikkeeseen, jossa on myös monia riskejä.

Paljon siis muutoksia, mutta yksi on ja pysyy - tai oikeastaan vahvistuu entisestään – ja se on kansainvälinen kilpailu. Sen kanssa olemme yrityksissämme silmäkkäin päivittäin - ja ajan merkit tuovat siihen taas uuden terävän mausteen.

Metsäteollisuus ry:n tehtävä on myötävaikuttaa siihen, että Suomessa toimivilla yksiköillä ja Suomessa valmistetuilla tuotteilla olisi edellytykset kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.

Mitkä ovat kilpailukykymme suurimmat haasteet juuri nyt?

Yksittäisten asioiden lista on pitkä, mutta haluan tuoda esille kaksi asiaa: toinen on pelkästään Suomen sisäinen ja toinen sekä suomalainen että eurooppalainen.

Aloitetaan Suomesta. Keskeisin metsäteollisuuden kilpailukykykysymys juuri nyt ovat työmarkkinat. Tässä meidän on päästävä uuteen aikaan ja toimintatapaan.

Keskitettyjen palkkaratkaisuiden aika on nyt ohi. Seuraavat työehtosopimusneuvottelut käydään syksyllä 2017 uudella mallilla, jota vientiteollisuuden työmarkkinaosapuolet parhaillaan valmistelevat. Vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaavat, samalla kustannusvaikutuksella tehdyt palkkaratkaisut kautta sopimusalojen ovat kaikkien suomalaisten etu.

Työehtosopimusneuvotteluiden käyminen kuuluu työehtosopimusosapuolille, ja Metsäteollisuudella on siihen osaaminen ja resurssit. Nyt tarvitaan neuvotteluosapuolille työrauhaa sekä vientivetoisen työmarkkinamallin että itse neuvottelujen valmisteluun. Neuvottelujen pitää tapahtua ilman ulkopuolista ohjausta esimerkiksi keskusjärjestöiltä tai maan hallitukselta. Liitot osaavat hoitaa oman tehtävänsä.

Ensimmäistä kertaa vuoden 2009 jälkeen nyt neuvoteltaisiin työehtosopimuksista aidosti liittojen välillä ilman keskusjärjestöjen ohjaavaa roolia. Neuvoteltavina olisivat paitsi palkka-asiat, myös työehtosopimusten sisällöt - asiat, jotka ovat olleet jäissä seitsemän pitkää vuotta.

Tämä mahdollistaisi myös sen, että palkanmuodostuksessa voitaisiin jatkossa päästä keskitetyltä ylätasolta lähemmäs yritys-, toimipaikka- tai jopa konekohtaisuutta. Valta siirtyisi lähemmäs vastuunkantajia yrityksissä.

On hienoa, että paikallisissa neuvotteluissa on jo löydetty toimivia ratkaisuja työajan pidennyksen toteuttamiseksi. Varsinkin mekaanisessa metsäteollisuudessa pidennys voi aidosti lisätä tuotantopäiviä ja parantaa yksiköiden kilpailukykyä markkinoilla.

Samaa tarvitaan lisää.

Ruotsissa vientimallin muodostaminen kesti kuitenkin seitsemän vuotta, eikä se liene helppoa Suomessakaan. Mikäli eri osapuolilta ei saada riittävää sitoutumista vientimalliin, ei ole syytä langeta loppumattomaan laajaan neuvotteluprosessiin ja palata vanhoihin virheisiin.

Mikäli vientimalli ei toteudu, Metsäteollisuus avaa ensimmäisenä toimialana liittokierroksen syksyllä 2017. Myös niissä neuvotteluissa on hyvät mahdollisuudet sopia asioita uudella tavalla.

Siirrytään sitten suurempaan kuvaan ja tullaan toiseen tärkeään teemaan.

Puun teollisen käytön hyväksyttävyys ei ole itsestäänselvyys Euroopassa! 
Väitän, että tämä teema on merkittävämpi kuin ehkä täällä Suomessa osaamme nähdäkään. Nyt EU:ssa käytävä keskustelu metsien hiilinieluista, yhä tiukentuvat biomassan kestävyyskriteerit ja ympäristöjärjestöjen aktivoituminen kertovat kaikki tästä - ja niillä on heijastuksensa Suomessa.
Emme voi kuitenkaan tuudittautua siihen, että ymmärrys teollisuuttamme kohtaan olisi heikkoa vain Suomen rajojen ulkopuolella. Olemme joutuneet huomaamaan, että näkökulmiamme teollisuuden toimintaympäristöstä ja kilpailukyvystä ei aina kuulla suomalaisten päättäjienkään keskuudessa.

Näin siitä huolimatta, että ala on palannut vientiteollisuuden ykköseksi. Näin siitä huolimatta, että ala on osoittanut uudistumiskykynsä ja halunsa, ja toteuttanut yhden kikyn verran uudistuksia joka vuosi viimeisen 10 vuoden aikana.

Peruslähtökohta teollisuutemme edunvalvonnalle on, että päättäjät ymmärtävät, mikä on teollisuutemme merkitys ja taloudellinen jalanjälki. Myös se on hyvä ymmärtää, että tämä teollisuus ei ole yleensä vihoviimeinen omaksuja vaan usein vapaaehtoinen uudistaja ja edelläkävijä.

Vasta tämän jälkeen aukeavat korvat keskustelulle meille tärkeistä kilpailukykyteemoista: metsä-, energia-, ilmasto-, ympäristö- ja logistiikkakysymyksistä.

Juuri tästä syystä Metsäteollisuus ry:n uudistuminen ja uudenlainen profiloituminen on niin keskeistä. Jotta meitä kuultaisiin paremmin. Metsäteollisuuden muutostarina pitää kertoa paremmin.
Kesäkuussa yksimielisesti tekemämme päätös irtautua EK:sta astuu voimaan vuoden alussa. Metsäteollisuus ry haluaa tarjota jäsenilleen laadukkaampaa ja kohdennetumpaa edunvalvontaa. Uusi maailma vaatii uutta ajattelua ja uudenlaisia tapoja toimia.

Syksyn aikana kokoontui neljä jäsenyritysten valmisteluryhmää. Tehtävänä oli arvioida, missä tarvitaan edunvalvontaa, missä seurantaa, mitä on ylläpidettävä ja mitä on vahvistettava. Tehtäväksi annettiin myös miettiä, miten edunvalvontaa voidaan tehdä uusilla tavoilla.

Mielestäni kolme asiaa nousee yli muiden:

- Talous- ja kauppapolitiikan osaamista vahvistetaan. Laaja, ennakoiva keskustelu teollisuuden kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä kansainvälisessä kilpailussa on laadukkaan edunvalvonnan perusedellytys. Keskustelua pitää käydä myös julkisuudessa. Edunvalvonnan tueksi tuotetaan jatkossa myös omaa tutkimustietoa.

- Toiseksi: valiokuntiin on saatu eri jäsenyrityksistä uudenlaisia edustajia. Esimerkiksi työmarkkinavaliokunnassa on nyt myös liiketoimintavastuussa olevia linjajohtajia ja talousvaliokunnassa raskaan sarjan talousjohtajia. Uskon, että tämä tuo edunvalvontaan uudenlaista terävyyttä.

- Kolmas uudistus on verkostoitunut toimintatapa ja uudet kumppanuudet, joista kerrotaan lähiviikkojen aikana.

Uusi rooli merkitsee myös viestinnän vahvistamista sekä jäseniin että median ja päättäjien suuntaan. Jäsenviestintään tuodaan entistä enemmän avoimuutta ja uusiin toimintatapoihin kuuluvat myös etäyhteydet: ne helpottavat jäsenistön mahdollisuuksia osallistua toimintaan.

Metsäteollisuudella on halu uudistua ja tehdä Suomen laadukkainta edunvalvontaa.

Hyvät kollegat, jos haluamme olla tulevaisuuden tekijöitä, meidän pitää uskaltaa olla edelläkävijöitä. Suomesta käsin on vaikea kilpailla maailman markkinoilla, ellei ole yksi maailman parhaista.

Metsäteollisuuden murroksen ratkaisut ovat olleet eri yrityksissä esimerkkejä edelläkävijyydestä, päätöksentekokyvystä ja rohkeudesta tehdä asiat uudella tavalla.

Samanlaista halua uudistua odotan myös Metsäteollisuus ry:ltä. Ensimmäiset askelet on nyt otettu.