Suosta on moneksi
20.11.2016 11.11
EU-alueen soista 70 % on Suomessa ja Ruotsissa. Novarbo Oy:n tekninen johtaja Anssi Jalava kertoi miten niistä riittää hyödykkeitä moneen tarkoitukseen ja moniin ekosysteemipalveluihin. Turpeen käyttö puolestaan on jakautunut karkeasti puoliksi energiakäytön ja kasvu- ja ympäristötupeen käytön välillä.
Suomessa turvetta käytetään laajasti maataloudessa ja ympäristönhoidossa. Suon heikosti maatuneesta pintaosasta saadaan varsinaisen kasvuturpeen lisäksi käyttökelpoista raaka-ainetta maanparannukseen ja viherrakentamiseen. Molempien osuus muun kuin energiaturpeen käytöstä on reilu kolmannes, kun loppu menee kuivike- ja imeytyskäyttöön.
Ammattimaiseen kasvihuoneviljelyyn tarvitaan erilaisia turvelaatuja ylläpitämään kasvualustan kemiallista tasapainoa ja sopivaa ilmatilaa. Kasvuturvetta on käytännössä mahdoton täysin korvata muilla materiaaleilla.
Suomessa on totuttu laadullisesti erinomaiseen ympäristö- ja kasvuturpeeseen. Suomalaista kasvuturvetta käytetään yli 60 maassa, ja voimakkainta markkinoiden kasvu on kehittyvissä maissa. Viime vuosina kaikkien kasvu- ja ympäristöturvelaatujen saatavuus ja laatu on heikentynyt, kun tuotantopinta-alat ovat pienentyneet eikä uusia lupia ole saatu. Pahin tilanne on vaativan vihannesviljelyn edellyttämien vaaleiden turvelaatujen osalta. Viljelijät ovat joutuneet sopeuttamaan viljelyään turvepulan mukaan, vaikka kasvuturve merkittävänä tuotantopanoksena on tärkeä osa ruokahuoltoa ja terveellistä ruokavaliota.
Lihan kulutus siirtyy enemmän siipikarjaan, mikä merkitsee laajentuvaa kysyntää hyvälaatuiselle kuivikkeelle. Atrian vastaava eläinlääkäri Petri Yli-Soini on todennut, että turvekuivikkeen edut ovat kiistattomat. Hyvän kuivikkeen merkityksen huomaa vasta, kun sitä ei ole. Pelko tautien, kuten salmonellan, yleistymisestä myös suomalaisilla tiloilla on aiheellinen. Hevostiloista suurin osa käyttää turvetta kuivikkeena.
Rahkasammaleesta voi kehittyä varteenotettava lisä vaalean rahkaturpeen perinteisiin käyttökohteisiin. Se on nopeasti uusiutuva kasvualustamateriaali, jota kerätään koneellisesti poimimalla elävää suon pintaosaa noin 20 cm:n kerros mättäittäin. Vesiä ei suolta tarvitse johtaa mihinkään ja korjuusta jää vain lyhytaikainen, muutaman vuoden kestävä, jälki suon pinnalle ennen sen peittymistä suokasvillisuuteen.
|