Suomalaisilla vaikuttajilla on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin, sd, mielestä paljon töitä biotaloutta koskevan oikean tiedon välittämisessä eurooppalaisille päättäjille. - On tehtävä paljon töitä, että kestävällä tavalla valmistettujen puupohjaisten tuotteiden mahdollisuudet esimerkiksi öljypohjaisten tuotteiden korvaajina ymmärretään. Jos jotkut komission virkamiehetkin ovat sitä mieltä, että metsästä ei saa mitään ottaa, joudumme toimimaan haastavassa toimintaympäristössä, missä tietoisuus metsien kestävästä käytöstä on lähtökohtaisesti heikkoa.
-Metsäpohjaisen biotalouden kehittämisessä, erityisesti bioenergian käytössä, ympäristölobby pitää kovaa meteliä. Valitettavasti Euroopan tasolla keskusteluyhteys ympäristöjärjestöjen ja teollisuuden välillä ei ole niin avointa kuin Suomessa, huomauttaa Kumpula-Natri.
Kumpula-Natri muistuttaa, että ympäristöliikkeillä on vahva eurooppalainen edunvalvontaverkosto, joka tarkkailee metsien käyttöä niiden kestävyyden pohjalta. - Kun suurin osa eurooppalaisista asuu kaupungeissa, heille puu tarkoittaa puiston puita, joita ei tietenkään saa kaataa talouskäyttöön. Kun puistot ja metsät menevät sekaisin, ei ihme, että metsien kestävyyskriteereistä käytävä keskustelu ja biotalouden vastaisuus saattavat tuntua Suomesta katsoen oudolta.
-Suomen puupohjaista biostrategiaa ei ymmärretä Euroopassa. Biotalouskeskustelu ymmärretään eri maissa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi entisissä Itä-Euroopan maissa ei ole lainkaan strategioita biotaloudessa eikä näin ollen todellista tuntemusta Suomen tilanteesta.
Vaikka kritiikki kohdistuukin keskustelussa europarlamentaarikon mukaan ensi sijassa puun energiakäyttöön, se koskee kaikkea metsää jalostavaa biotaloutta ja puupohjaisia tuotteita, joita esimerkiksi Uusi puu-hanke edistää ja tekee tunnetuksi. - Tässä on valtavasti viestinnällistä työtä ja haastetta, että saamme oikeata tietoa puupohjaisesta biotaloudesta eurooppalaisille päättäjille.
Suomen puupohjaista biotaloutta ei tunneta
Kumpula-Natri haluaakin suomalaisten toimivan aktiivisesti ja määrätietoisesti kestävyyskriteereiden luomisessa, sen sijaan että niitä vastustettaisiin. -On parempi vaikuttaa, kuin vain vastustaa. Aktiivisuudella voidaan välttää metsien käyttöä lisäävän biotalouden maineriski, josta ympäristötahot ovat varoitelleet.
-Suomen metsäpohjainen biotalousstrategia onnistuu sekä energian että muiden uusien tuotteiden osalta, edellyttäen ettei metsäpohjaisen biomassan käytölle tule rajoituksia. Biotalous liittyy Keski-Euroopassa etupäässä peltobiomassojen käyttöön. On tabu puhua peltopinta-alojen käytöstä muuhun kuin ruuan tuotantoon, vaikka se olisi miten bioa tahansa. Tästä johtuu, että meidän puupohjaista biostrategiaa ei tahdota ymmärtää, koska metsätalouden toimintatapoja eikä uusien puupohjaisten tuotteiden fossiilitaloutta korvaava arvoa ymmärretä, selventää Kumpula-Natri.
Kumpula-Natrin mielestä puuta voi tulevaisuudessa korjata nykyistä enemmän teollisuuden käyttöön, käyttää sivuvirtoja energian ja uusien puupohjaisten tuotteiden tuotantoon ja samalla huolehtia riittävästä suojelutasosta. - Tähän on löydettävä toimiva tasapaino. Jos puupohjaisen biomassan käyttöä pitäisi rajoittaa, emme millään onnistuisi ilmastopolitiikka 2020 tavoitteiden toteuttamisessa emmekä kunnianhimoisen biotalousstrategian toteuttamisessa.
-Parlamentin ympäristö- ja teollisuusvaliokunnan keväinen yhteisvierailu Suomeen osoitti, miten paljon meillä on työtä metsäpohjaista biotaloutta koskevan oikean tiedon levittämiseksi eurooppalaisille päättäjille, muistuttaa Kumpula-Natri.
Audiomedia Markku Laukkanen
Seuraava Uusi puu-hankeen haastateltava on Luonnonvarakeskus Luken tutkimusylijohtaja Johanna Buchert
