Eteläsavolaisessa metsässä kasvaa valtava määrä rahaa - Kehittämishankkeesta faktoja sen hyödyntämiseksi23.08.2017 9.40
Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta. Tällä hetkellä yli puolet puuntarjonnasta menee kuitenkin maakunnan ulkopuolelle jalostettavaksi. Puuntuotannon jalostusasteen nostaminen maakunnassa olisi tärkeää ja se toisi työtä maakuntaan. Investointien kannattavuutta selvitettiin Lappeenrannan yliopiston teknillisen yliopiston (LUT) koordinoimassa hankkeessa Mikkelin yksikössä. Hankkeen tuloksia tarkastellaan ke 23.8.2017 Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa pidettävässä kaikille avoimessa seminaarissa. - Metsä on yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kärkivalintoja. Tulevaisuuden konkreettisia toimenpiteitä arvioitaessa on tärkeää, että metsäalaa koskevaa tietoa on runsaasti ja monipuolisesti tarjolla. Tarvitaan erilaisten mahdollisuuksien kartoituksia ja arvioita näiden toteutumisen tuottamista vaikutuksista alueen talouteen. Tarvitaan myös analyysejä siitä millaisia rajoitteita ja pullonkauloja kasvumahdollisuuksiin liittyy. Hankekokonaisuus on käsitellyt näitä asioita monipuolisesti herättäen samalla uusia kysymyksiä tulevien tutkimusten vastattavaksi, sanoo ohjausryhmän jäsen toimitusjohtaja Iiro Jussila Pellervon taloustutkimuksesta (PTT). Nykytilanteessa metsätalous kerroinvaikutuksineen työllistää noin 2 300 henkilöä osana metsätoimialaa ja sen tuotantoarvo on 750 miljoonaa euroa. - Hakkuumääriä on mahdollista lisätä ja Etelä-Savossa voitaisiin toteuttaa useampia investointeja, mutta siitä huolimatta puuta voitaisiin viedä maakunnan ulkopuolelle nykyistä enemmän. Puuntuotanto on mahdollista sopeuttaa kestävällä tavalla, mutta samaan aikaan pitää kiinnittää erityistä huomiota myös ympäristöasioihin, kertoo projektipäällikkö Kalle Karttunen Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksiköstä. Karttunen viittaa investoinneilla kahteen hankkeessa laskettuun skenaarioon. Nämä ovat puoli miljoona kuutiota mäntytukkia vuodessa käyttävä saha ja Ristiinaan suunniteltu biohiililaitos, joka tuottaisi 200 000 tonnia biohiilipellettejä. Suoria metsästä käyttöpaikalle tapahtuvia toimitusketjujen työllisyysvaikutuksia investoinneilla olisi laskennallisesti maksimissaankin reilun 200 henkilötyövuoden osalta. Kun huomioidaan myös kerroinvaikutukset, syntyisi työllisyysvaikutuksia selvästi enemmän. Saha toisi Etelä-Savoon 550 henkilötyövuotta, biohiililaitos 575 ja yhdessä ne toisivat 780 henkilötyövuotta alueelle. Rahalliset aluetalousvaikutukset olisivat sahan osalta 120 miljoonaa euroa, biohiililaitoksella 125 miljoonaa ja yhdessä 150 miljoonaa, ollen myös huomattavasti suurempia pelkkiin suoriin vaikutuksiin nähden. Nämä lisäisivät bruttokansantuotetta 2,2–2,8 prosenttilla perusuran mukaiseen kehitykseen verrattuna. - Metsätalouden suuri merkitys tunnetaan yleisesti, mutta sellutehtaitten puuttuessa alueen metsäteollisuuden merkitystä helposti aliarvioidaan. Erityisesti metsätoimialan välillisten talousvaikutusten suuruus oli yllätys itsellenikin, sanoo ohjausryhmän jäsen aluejohtaja Antti HeikkiläMetsäkeskuksesta. Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020 Etelä-Savossa ja siinä kehitettyjä uusia menetelmiä on toteutettu yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Puuvarantojen ja puuntarjonnan kehittyminen on mallinnettu yli 4000 VMI11-koealan perusteella edellä mainittujen skenaarioiden kaltaisia tilanteita varten. Näitä tietoja hyödynnettiin aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa, mikä toteutettiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä RegFinDyn-mallin avulla. - Yleisen tasapainon malleilla, kuten RegFinDyn, voidaan arvioida eri toimialojen ja toimintojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Tässä tarkastelussa arvioitiin sekä puun kysynnän että tarjonnan muutosten vaikutuksia. Tulosten perusteella metsätoimialan kasvusta hyötyisi myös moni muu toimiala, sanoo tutkija Susanna Kujala. Hankkeen aluetalouslaskennan loppuraportti: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja172.pdf
|