Kosteikot tärkeitä luonnonkatastrofien torjunnassa03.02.2017 3.33 Maailman kosteikkopäivän yli tuhannen tapahtuman keskiössä tänä vuonna on kosteikkojen merkitys luonnonkatastrofien torjunnassa. Luonnonkatastrofien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 35 vuoden aikana ja ilmiön odotetaan ilmastonmuutoksen myötä vain yleistyvän. Hyvin hoidettuina kosteikot toimivat luonnon omina suojarakennelmina luonnonvoimia vastaan. Yli puolet maailman kosteikoista on hävinnyt ihmisen toiminnan seurauksena.
Rannikkoalueiden kosteikot torjuvat tehokkaasti myrskytulvia, ja sisämaan kosteikot kuten suot, toimivat kuin pesusienet varastoiden sade- ja sulamisvesiä ja vapauttaen vettä hitaasti ympäristöön. Kosteikot ovat myös lajirikkaita luonnon aarreaittoja. Kuitenkin yli puolet maapallon kosteikoista on kadonnut ihmisen toiminnan seurauksena viimeisen vuosisadan aikana. Kosteikkoja pilataan ja otetaan muuhun käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Kosteikoiksi luetaan Ramsarin sopimuksessa meret ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, perinnebiotoopit, sisämaan tulvametsät sekä rakennetut kosteikot. Monet jäljellä olevat kosteikot ovat kärsineet muun muassa rehevöitymisestä ja saastumisesta. Useat kosteikot tarvitsevat ennallistamista, hoitoa ja suojelua. Juuri julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin keinoja kosteikkojen laadun parantamiseksi linnuston näkökulmasta. Tutkimus paljastaa kosteikkojen umpeenkasvua vähentävien toimien olevan paljon toivottu apu harvinaistuville vesilinnuille. Avoimen alan lisääminen umpeenkasvaneilla kosteikoilla laidunnuksen, niiton ja ruoppauksen myötä lisäsi muun muassa puolisukeltajasorsien, kahlaajien, rantakanojen ja kaulushaikaroiden määrää. Kunnostukseen käytetyt eurot ovat hyödyksi Kunnostuksen kustannusten arviointi paljasti jokaisen kunnostukseen käytetyn euron olevan hyödyksi. Tutkijat pitävät erityisen tärkeänä, että kunnostuksen tehokkuutta arvioidaan parhaimpien ja kustannustehokkaimpien kunnostustapojen löytämiseksi. Elinolosuhteiden parantaminen on tarpeen, sillä kosteikkojen ympäristömuutoksia pidetään pääsyynä monien vesilintulajien vähenemiseen. Moni laji luokiteltiin uhanalaiseksi tuoreimmassa uhanalaisuusarvioinnissa. Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän myös vesistöjen ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä yleistyvien talvisateiden myötä, mikä korostaa entisestään kosteikkojen kunnostustarvetta. Kosteikkokeskus Liminganlahdella kiinnostaa Suomessa Liminganlahden luontokeskus on Suomen ainoa kosteikkokeskus. Vuodesta 2012 saakka toimineessa luontokeskuksessa on kirjattu jo lähes 270 000 kävijää, ja opastuksiin osallistui viime vuonna 11 000 asiakasta, mikä on toiseksi eniten koko Metsähallituksen luontokeskusverkostossa. Kosteikkokeskus järjestää myös kosteikkopäiviä ja teemaopastuksia. Tämän vuoden kosteikkopäivän teemaan syvennytään 13.2.2017 Liminganlahdella järjestettävässä Kosteikkomaakunta-seminaarissa. Seminaarin tavoitteena on syventää Pohjois-Pohjanmaan roolia kosteikkomaakuntana sekä pohtia kosteikkojen tuomia kehittämismahdollisuuksia laaja-alaisesti, matkailusta suometsätalouteen ja vesiensuojelusta virkistyskäyttöön. Seminaari järjestetään Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Metsähallituksen yhteistyönä.
Artikkeli kosteikkojen kunnostuksesta: Kosteikkojen kunnostus auttaa vanhenevia vesilintuja (www.helsinki.fi/fi/uutiset) Kosteikkopäivän tapahtumia koordinoi Ramsarin kosteikkosopimuksen sihteeristö. Ramsarin sopimuksen tavoitteena on kaikkien kosteikkojen suojelu ja järkiperäinen käyttö. Suomen Ramsar-kosteikkotoimintaohjelma julkaistiin viime vuonna. - See more at: http://www.metsa.fi/-/kosteikot-tarkeita-luonnonkatastrofien-torjunnassa#sthash.gD0WpjB3.dpuf |