Metsähake kuivaksi keinokuivurilla30.01.2017 20.01
Metsähakkeen kuivaukseen on kehitetty konstailematon ja kustannustehokas keinokuivuri. (kuva: Merikonttiin rakennettua hakekuivuria testattiin viime syksynä Raahessa. Kuva: SFTec) Suomen tulisi lisätä bioenergian ja varsinkin puuperäisten polttoaineiden, kuten metsähakkeen, käyttöä. (kuva: Metsähaketta tehdään esimerkiksi harvennusmetsien energiapuusta. Kuva: Juha Laitila / Luke) ”Metsähake on metsästä korjattua ja energiakäyttöön tarkoitettua puuta. Hakkeen raaka-aine varastoidaan joko tienvarsille varastokasoihin odottamaan haketusta tai puut kuljetetaan varastoinnin jälkeen terminaaleihin tai käyttöpaikalle haketettaviksi”, kertoo erikoistutkija Juha Laitila Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Voimalaitoksilla ja terminaaleissa on omia hakkureita tai murskaimia, jotka hoitavat haketuksen. Yleisin tapa on hakettaa puu tienvarsivarastolla ja kuljettaa valmis hake voimalaitokselle hakeautolla. Metsähaketta kertyy erityisesti nuorten metsien hoidossa, metsän uudistushakkuiden latvusmassasta ja kannoista sekä esimerkiksi lahovikaisesta runkopuusta. Tämän ylijäämäpuun hyödyntämisen tehostaminen, laadun parantaminen ja varastoinnin aiheuttamien kuiva-ainetappioiden välttäminen edellyttää uusia innovaatioita muun muassa hakkeen kuivauksessa. Metsähaketta käytetään kiinteistöjen lämmityksessä, aluelämpölaitoksissa ja kaupunkien sekä teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksissa. (kuva: Kosteus on tärkeimpiä hakkeen laatuun ja lämpöarvoon vaikuttavia tekijöitä. Kuva: Juha Laitila / Luke) Hakkeen laatu vaihtelee, koska raaka-aineen kuivuminen on sään armoilla. Tällöin lämpölaitosten toimintaan voi tulla katkoksia ja joudutaan käyttämään muita energiamuotoja, kuten öljyä. Hakkeen kosteus on haitallista, sillä se vaikuttaa lämpöarvoon ja hakkeesta saatavan energian määrään. ”Mitä kosteampaa hake on, sitä vähemmän siitä saadaan energiaa”, kiteyttää Laitila. Kostea metsähake palaa epätäydellisesti, jolloin päästöt lisääntyvät. Autokuljetusten painorajat ovat muuttuneet ja kaatotuoreen puun kuljettaminen on halventunut. Lämmöntuotantoon liittyvälle kuivausteknologialle on nyt uutta kysyntää. Luke on mukana hankkeessa, jossa kehitetään metsähakkeen kuivaukseen keinokuivuria. Lisäksi arvioidaan sen toimintaedellytyksiä ja kustannushyötyjä. Oululainen SFTec Oy rakensi viime vuonna omaan teknologiaan perustuvan kuivurin merikonttiin. ”Keinokuivureita on markkinoilla monenlaisia. Meidän kuivurimme etuna on se, että laite on kokoonsa nähden tehokas, helposti siirrettävä ja se soveltuu monien materiaalien, myös hakkeen, kuivaukseen”, kertoo toimitusjohtaja Jani Isokääntä. Ensimmäinen kuivauskoe on tehty rankahakkeella. Laitila kollegoineen laskee nyt keinokuivaukseen perustuvan toimitusketjun kustannuksia ja vertaa niitä perinteiseen toimintatapaan. Hän ei vielä lähde arvailemaan, kannattaako keinokuivaus. ”Ratkaisevaa on, mikä on keinokuivurin käyttökustannus ja kattavatko kuivauksella saavutetut hyödyt sen aiheuttamat kustannukset.” Ensi keväänä haketta aletaan kuivata Rovaniemellä Mikkone Oy:n lämpöyrityksessä, joka on sekä hakkeen tuottaja että sen loppukäyttäjä. ”Hienoa olisi, jos voisimme antaa asiakkaille laatulupauksen aina yhtä kuivasta hakkeesta”, pohtii toimitusjohtaja Mikko Sirviö. Suurimpana haasteena hän pitää kuivurin energiankulutusta. Hän toivookin, että esimerkiksi vesivoimalaitosten ja suljettujen kaatopaikkojen hukkalämpö saataisiin hyödynnettyä hakkeen kuivauksessa. Isokäännän mukaan kuivurin pyörittämiseen voidaan käyttää myös lämpölaitosten hukkalämpöä. Tällöin hakkeella lämmitetään samaa lämpölaitosta, jonka ylijäämälämmöllä hake on kuivattu. Keinokuivurista on monia hyötyjä. ”Hakkeen kuivausaika voi lyhentyä kuukausista jopa minuutteihin tai tunteihin. Samalla hakkeen laatu paranee, kun laho ei ehdi purra puuta.” Varastoihin sitoutunutta rahaakin säästyy, kun puu saadaan nopeasti liikkeelle ja kuivasta hakkeesta irtoaa paremmin energiaa. Varsinkin kovilla pakkasilla keinokuivurin avulla hakkeesta saadaan enemmän lämpöä irti. Hake voidaan kuivata lauhempina aikoina ja säilöä varastoihin. Hakekuivuri kiinnostaa esimerkiksi pieniä lämpöyrityksiä ja kuntakokoluokan lämpölaitoksia. ”Keinokuivuria voivat käyttää myös nykyiset ja tulevat biojalostamot sekä voimalaitokset, joiden toiminta perustuu puun kaasutukseen. Kuivaus on ensiarvoisen tärkeää prosessin toimivuuden kannalta”, Laitila muistuttaa. Samoin isot maatilat ja kasvihuoneet voivat olla hakekuivurin tulevia käyttäjiä. Teksti: Riitta Salo-Kauppinen, Luke Sivun yläreunan kuva: Jaakko Repola / Luke |