Tiheä hirvikanta tuhoaa kuusikoita31.10.2016 13.00 Hirvet ovat muuttaneet ravintotottumuksiaan Suomessa. Nyt hirville kelpaa myös kuusi, vaikka metsänomistajat ovat luulleet niiden olevan turvassa hirviltä. Metsänomistajat ovat viljelleet jo pitkään kuusta myös koivulle ja männylle parhaiten sopivilla kasvupaikoilla, koska hirvet ovat jättäneet yleensä kuuset rauhaan. Viime vuosina hirvituhot ovat yleistyneet myös kuusentaimikoissa ja jopa järeissä kasvatusmetsissä. - Hirvet aiheuttavat jo lähes 10 prosenttia tuhoista niillä eteläisen Suomen alueilla, joilla on siirrytty viljelemään pääasiassa kuusta. Hirvet ovat viime vuosina vaurioittaneet pelkästään Itä-Suomessa 1500 hehtaaria kuusikoita, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku RemesSuomen metsäkeskuksesta. Kuusta viljellään maassamme pinta-alaan suhteutettuna eniten Pohjois-Savossa, jossa viljellään kuusta lähes 80 prosenttia uudistettavasta alasta. Maakunnan keskusalueella kuusen viljelyn osuus on yli 90 prosenttia pinta-alasta. Yleensä hirvet vaurioittavat ylimmän latvuksen, jolloin taimesta tulee helposti monihaarainen. Toistuvien syöntien vaurioittama taimi pensastuu kasvatuskelvottomaksi. Järeämpiin runkoihin tulee lahovaurioita sekä koroja, jolloin arvokkain tyvitukki siirtyy kuitupuuksi. Puustovauriot syntyvät erityisesti talvilaidunnusalueilla. Hirvituhoista korvataan vain vähän reilu puolet Metsänomistajille maksettiin vuonna 2015 hirvituhokorvauksia reilut 450 000 euroa. - Korvausten määrä on vähäinen todellisiin metsissä esiintyviin tuhoihin verrattuna. Korvausten vähäisyyteen vaikuttaa muun muassa se, että vain 60 prosenttia metsien pinta-alasta on korvausten piirissä, koska vain yksityiset voivat hakea korvauksia. Huomattavalle osalle yksityisten mailla olevista tuhoista ei haeta korvauksia. Myös korvausperusteet ovat huonontuneet, koska sekä metsälakia että hirvituhojen korvaamisesta säädettyä asetusta on muutettu, Markku Remes kertoo. Hirvet ovat valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan merkittävin yksittäinen tuhon aiheuttaja Suomessa. Hirven vaurioittamaa puustoa on lähes 500 000 hehtaarin alalla. Tehokkainta säätelyä on metsästys Metsätuhoja voidaan vähentää tehokkaimmin metsästämällä. - Muut hirvikannan säätelytoimet ovat joko tehottomia tai niin työläitä, että niitä voidaan toteuttaa vain rajoitetusti, Remes sanoo. Jokaiselle Suomen riistakeskusalueelle on valittu alueellinen riistaneuvosto, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu sen valmisteluun. Alueellisten riistaneuvostojen suositus oli, että syksyn 2015 jahtikauden jälkeen metsissä olisi ollut 65 000-89 000 hirveä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta oli kuitenkin talvikauden alkaessa 77 000-100 000 yksilöä. - Hirvikannan säätelystä ei ole päästy yksimielisyyteen metsänomistajien, metsästäjien ja metsäammattilaisten kesken. Nyt alkaa olla jo merkkejä, että metsänomistajat ovat investoineet vähemmän uudistamiseen, koska ovat turhautuneet hirvituhoihin, Remes sanoo. |