LVM: Uudella tieliikennelailla selkeytettäisiin liikennesääntöjä ja varauduttaisiin automaatioon18.02.2017 12.00 Tieliikennelain kokonaisuudistus on edennyt lausuntovaiheeseen. Lakiluonnokseen on koottu tieliikenteessä toimimista ja käyttäytymistä koskevat säännökset. Uudistuksella sääntelyä sujuvoitettaisiin korjaamalla vanhan lainsäädännön tulkinnanvaraisuuksia ja puutteita sekä varauduttaisiin tieliikenteen nopeaan tekniseen kehitykseen ja automaatioon. Esitysluonnokseen sisältyvät muun muassa liikennesäännöt sekä säännöt liikenteenohjauksesta, ajoneuvon käyttämisestä ja lain rikkomisesta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan tieliikennelaki on yksi kansalaisten eniten käyttämistä laeista, ja siksi sen on oltava mahdollisimman yksiselitteinen ja ymmärrettävä. Uudistus on laaja, ja sitä on valmisteltu noin neljä vuotta. - Liikennesääntöjen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä, jotta tienkäyttäjät voivat luottaa toisiinsa yhteisessä liikenneympäristössä. Liikenne muuttuu nyt nopeasti. Siksi tieliikenteen sääntely päivitetään ajanmukaiseksi ja samalla varaudutaan automaation aiheuttamaan muutokseen. Lisäksi uudella lailla on tarkoitus luoda puitteet liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle myös tulevaisuudessa, Berner toteaa. Voimassa oleva laki on vuodelta 1981 ja sitä täydentävät lukuisat asetukset eri vuosilta. Lakia on muutettu useita kymmeniä kertoja. Nyt lausuntokierrokselle lähetettävässä luonnoksessa normisto on koottu tiiviimmin yhteen ja yksittäisten säännösten määrää on vähennetty. Rikesakko liikennevirhemaksuksi Tieliikennelain uudistuksella toimeenpantaisiin valtioneuvoston joulukuinen periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Periaatepäätöksessä hallitus sitoutui myös muuttamaan liikenteen rangaistusjärjestelmää. Lakiehdotuksessa luovuttaisiin lievemmissä rikkeissä rikesakkoihin ja sakkomenettelyyn perustuvasta järjestelmästä ja säädettäisiin uusi hallinnollisesti kevyempi laaja-alainen liikennevirhemaksu järjestelmineen. Uusi virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu. Maksu vaihtelisi teon moitittavuuden mukaan 20 – 400 euron välillä. Automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä havaitusta rikkomuksesta voitaisiin määrätä ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu. Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaisi ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava, jolleivät he osoittaisi todennäköiseksi, etteivät olleet toimineet kuljettajina rikkomuksen tekohetkellä. Uuden järjestelmän myötä automaattinen liikennesääntöjen valvonta olisi helpompaa ulottaa ylinopeuksien lisäksi myös esimerkiksi suojatiesäännön noudattamiseen ja punaisia päin ajamiseen. Liikennedata käyttöön, keltaisesta viivasta valkoinen Liikenteen automaation edellytyksiä parannettaisiin luonnoksen mukaan muun muassa sillä, että tienkäyttäjänä pidettäisiin jatkossa myös ajoneuvoa muualta kuin auton sisältä ohjaavaa henkilöä. Esimerkiksi auton pysäköinti on jo nyt uusimmissa autoissa mahdollista auton ulkopuolelta käsin. Liikennemerkkien, liikennevalojen ja muiden liikenteenohjauslaitteiden paikkatiedot olisi jatkossa toimitettava kattavammin Liikenneviraston ylläpitämään tietojärjestelmään, josta tietoa on mahdollista hyödyntää monin eri tavoin. Keltainen sulkuviiva merkittäisiin jatkossa eurooppalaiseen tapaan kustannuksia säästävällä valkoisella värillä, jolla on myös parempi erottuvuus esimerkiksi konenäköä silmällä pitäen. Heikompien ehdoilla Lakiluonnoksen kantavana tavoitteena on suojella erityisesti haavoittuvammassa asemassa olevia liikenteessä. Säädösehdotuksissa onkin pyritty ottamaan huomioon erityisesti jalankulku ja polkupyöräily. Polkupyöräilysäännöksiä selkeytettäisiin. Uudella liikennemerkillä voitaisiin sallia kaksisuuntainen pyöräily yksisuuntaisella kadulla. Lakiin otettaisiin myös uusi käsite pyöräkatu, jolla autoilijan tulisi antaa esteetön kulku pyörille ja sovittaa nopeutensa pyörien liikenteen mukaiseksi. Pyörätien jatkeen voisi tulevaisuudessa merkitä vain, jos risteävällä tielle olisi asetettu ajoneuvoliikenteelle väistämisvelvollisuus. Suojateiden näkyvyyttä parannettaisiin siten, että ne tulisi jatkossa merkitä aina sekä liikennemerkillä että tiemerkinnällä. Tavoitteena on myös, että tienkäyttäjät ottaisivat enemmän vastuuta omasta liikenneturvallisuudestaan. Esimerkiksi polkupyöräkypärän ja heijastimen käyttöä suosittavat säännökset poistettaisiin laista ja niiden käyttöön kannustettaisiin tehokkaammilla keinoilla. Käyttösäännöksiin useita muutosehdotuksia Useita ajoneuvojen käyttöön liittyviä sääntöjä muutettaisiin. Esimerkiksi ajoneuvon pysäköinti kulkusuunnassa myös vasemmalle puolelle tietä sallittaisiin. Ajoneuvo saisi poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen, jos risteävällä ajoradalla on kaksi tai useampia kaistoja. Pakettiauton ja matkailuauton ajoneuvokohtaisista 80–100 km/h:n nopeusrajoituksista luovuttaisiin. Alle 750 kilon keskiakseliperävaunun vetonopeus nostettaisiin 100 kilometriin tunnissa. Uudet nopeat traktorit rinnastettaisiin kuorma-autoihin. Taksinkuljettajalle, katsastajalle ja traktorin kuljettajalle tulisi turvavyön käyttövelvollisuus. Talvirengasmääräyksiä laajennettaisiin paremmin vastaamaan Suomen vaihtuvia keliolosuhteita. Talvirenkaita olisi käytettävä jo marraskuulta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Ehdotettuja uusia ajoneuvojen kuljettamiseen liittyviä liikennemerkkejä olisivat esimerkiksi tien vähimmäisnopeus, väistämisvelvollisuus pyörätien ylityspaikassa, sähköautojen latauspaikka ja nastarenkaiden käyttökielto tieosuudella. Liikenneala ja nuoret mukana valmistelussa Hallituksen esitysluonnoksen valmisteluun ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön johdolla eri ministeriöiden ja viranomaisten lisäksi liikennealan kansalaisjärjestöt ja yhdistykset. Lapset ja nuoret ovat saaneet roolin lain valmistelussa ”Nuorten ääni liikenneturvallisuudelle” -hankkeen kautta. Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lakiluonnoksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 13.4.2017. Lausuntoja voi antaa julkishallinnon www.lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelussa. Lakiehdotus tukee hallituksen tavoitteita säädösten sujuvoittamisesta ja normien purusta. Lisäksi uudistus toteuttaa hallituksen kärkihanketta digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi. |
