Metsäkeskus arvioi metsähakkuiden luontoarvojen huomiointia - luonnonhoito hyvällä tasolla23.04.2020 9.12
Suomen metsäkeskus seuraa luonnonhoidon laatua vuosittain yksityismetsissä tehtävillä arvioinneilla. Vuonna 2019 luonnonhoidollisesti erinomaisia tai hyviä hakkuun ja metsänuudistamisen toteutuksia oli 85 prosenttia arvioiduista kohteista. Suomen metsäkeskus arvioi luonnonhoidon laatua 385 leimikolla ja yhteensä 1408 hehtaarilla viime vuonna. Suunnatulla otannalla arviointiin valittiin 74 leimikkoa, joilla tiedettiin olevan merkittäviä luontoarvoja. Luonnonhoidollisesti erinomaisia tai hyviä hakkuun ja metsänuudistamisen toteutuksia oli 85 prosenttia arvioiduista kohteista. Luonnonhoidollisesti välttävien toteutuksien osuus oli 13 prosenttia. Kahdella prosentilla kohteista kokonaisarvio toimenpideketjulle oli heikko. Arvioinneissa havaittiin 82 kpl metsälain 10 §:n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä. Näistä arvokkaista luontokohteista 98 prosenttia oli säilynyt hakkuissa ennallaan tai lähes ennallaan. Puutteita havaittiin edellisvuoden tapaan eniten siinä, miten pienvesien välittömät lähiympäristöt oli huomioitu hakkuissa. Näissä kohteissa hakkuut oli ulotettu liian lähelle pienvesikohdetta. Leimikkosuunnittelun laatua on edelleen syytä parantaa. Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkosivuilla on avointa tietoa erityisen tärkeistä elinympäristöistä, jota kannattaa käyttää suunnittelun tukena. Säästöpuuston määrä lisääntynyt – järeydessä parantamisen varaaSäästöpuustoa oli jätetty hakkuissa yksityismetsiin suositeltua vähimmäismäärää enemmän. Arvioiduissa päätehakkuissa säästöpuita oli jätetty hakkuualoille keskimäärin 16,9 runkoa hehtaarille, kun suositus on vähintään 10 runkoa hehtaarilla. Säästöpuustosta 82 prosenttia oli elävää puustoa. Luonnonhoidon laadun kannalta arvokkaimpia säästöpuita ovat järeät havu- ja lehtipuut, jotka ovat läpimitaltaan yli 20 senttimetriä. Tällaisia puita oli 35 prosenttia arviointikohteiden säästöpuuston kappalemäärästä ja 67 prosenttia säästöpuuston kokonaistilavuudesta. Kokonaisuudessaan elävän säästöpuuston määrä lisääntyi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ja se on kasvanut vuodesta 2015 saakka. Myös järeiden säästöpuiden kokonaismäärä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. Edelleen säästöpuustoksi jätetään usein pieniläpimittaisia havupuita, vaikka hakkuualalla olisi myös järeitä havu- tai lehtipuita. – Aina kun mahdollista, on säästöpuiksi valittava monimuotoisuudelle arvokkaimpia haapoja, raitoja tai jaloja lehtipuita. Säästettävät puut kannattaa myös jättää ryhmiksi hakkuualoilla olevien arvokkaiden luontokohteiden yhteyteen ja vesistöjen läheisyyteen, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta. Vesiensuojelusta tarvitaan lisää koulutustaVesiensuojelu oli toteutettu hyvin tai erinomaisesti valtaosalla ainespuun ja energiapuun korjuukohteista. Maanmuokkauksessa vesiensuojelu oli huomioitu selvästi heikommin kuin puunkorjuukohteilla. Arvioinneissa havaittiin, että vesistöjen suojakaistoja oli usein rajattu liian kapeiksi ja metsätyökoneet olivat jättäneet metsään syviä painaumia. Korjattavaa oli myös puunkorjuun ja maanmuokkauksen vesiensuojelutoimenpiteissä. Vesiensuojelusta on tärkeää huolehtia, ettei kiintoaineista tai ravinteita pääsisi huuhtoutumaan vesistöihin hakkuu- tai uudistusaloilta. – Metsänuudistamiseen liittyvässä vesiensuojelussa tarvitaan lisää metsäammattilaisille suunnattua koulutusta. Vaikka vesiensuojelu on parantunut viime vuosina, käytetään uudistusaloilla edelleen usein tehottomia vesiensuojelukeinoja, Partanen sanoo. Metsäkeskuksen luontolaadun arvioinnin lähtökohtana ovat luonnonhoitoa koskevat suositukset. Arvioinneissa tietoa kerätään muun muassa arvokkaiden luontokohteiden esiintymisestä ja säilymisestä hakkuissa, monimuotoisuuden vuoksi säästetyn puuston määrästä ja laadusta, vesiensuojelun ja maisemanhoidon laadusta sekä luonnonhoidon kustannuksista. Metsäkeskus toimittaa aina arviointipalautteen tiedoksi hakkuun toteuttajalle, suunnittelijalle ja maanomistajalle. Luonnonhoidon laadun arvioinnin raportti vuodelta 2019 on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla. Kaavio: Luonnonhoidon laadun kokonaisarvio koko toimenpideketjulle Kaavio: Uudistushakkuualoille jätetty säästöpuusto laatuluokittain |
