SusiLIFE: Metsästyskoiran ohjaaja voi pienentää koiravahingon riskiä susialueilla18.08.2020 8.42
Elokuussa metsästyslaki sallii koirien irti päästämisen riistan perään metsästys- ja harjoitusmielessä. Susien aiheuttamiin koiravahinkoihin ei ole keksitty täysin toimivaa suojauskeinoa, mutta riskiä vahingon syntymiseen voidaan pienentää. Kokosimme listan keinoista, joilla koiranohjaaja voi ennakoida ja hallita vahinkoriskiä. Susikannan kasvu ja levittäytyminen uusille alueille aiheuttaa huolta metsästyskoirien ohjaajille ja on jopa lopettanut koirakoetoiminnan joillakin alueilla. Susivahinkoja tapahtuu eniten reviirien ydinalueilla, mutta määrällisesti paljon myös reviirien reuna-alueilla suhteutettuna susien siellä viettämään aikaan. Kovaviettiset metsästyskoirat ovat monesti kiinnostuneita susista ja saattavat lähteä ajamaan niitä. Susien aiheuttamiin koiravahinkoihin ei ole keksitty täysin toimivaa suojauskeinoa, mutta riskiä vahingon syntymiseen voidaan pienentää koiranohjaajan ennakoivalla toiminnalla. Silti täytyy muistaa, että riski koiravahingolle on kaikkialla. Etukäteistieto susien olinpaikasta
Metsästystapahtuman aloitus
Haukku- ja ajotyöskentelyn aikana
Hyväksi havaitut suojavarusteet
Vaikka Luke ei talvella 2020 pannoittanut susia, näkyvät viiden keväällä 2019 pannoitetun suden, eli Peko ja Kapu alueella Kankaanpää-Kauhajoki, Lumi Iisalmessa, Koro Kainuussa ja Peno Sonkajärvellä, paikannukset yhä Riistahavainnot.fi-sivustolla. Pantojen akut eivät kestä metsästyskauden loppuun saakka, mutta alkukaudesta ne ovat vielä toiminnassa. Muiden GPS-pantojen akut ovat jo loppuneet. Luke on myös julkaissut aiemmin pannoitettujen neljäntoista suden elinpiirit Riistahavainnot.fi-sivustolla lämpökarttoina. Lämpökartoissa näkyy susien eniten käyttämät alueet ja elinpiirien rajat. Koiravahinkoja tapahtuu Suomessa keskimäärin 30–50 vuosittain. Luvun ulkopuolelle jäävät vahingot, joista ei ole haettu valtiolta korvausta. Vahingot sattuvat yhä pääasiassa itäisessä Suomessa, vaikka susikannan painopiste on viime vuosina siirtynyt Länsi-Suomeen.
Koiravahinkoja tapahtuu yhä pääasiassa Itä-Suomessa, vaikka susikannan painopiste on siirtynyt läntiseen Suomeen. Suurempi kuva löytyy tiedotteesta liitteenä. Viime metsästyskaudella korvausta haettiin 46 koirasta. Mukana ovat myös koirat, jotka selvisivät kohtaamisesta hengissä, ja korvausta haettiin eläinlääkärikuluihin. Maksettujen korvausten kokonaissumma oli lähes 170 000 euroa. Vuoteen 2018 verrattuna koiravahinkojen määrä nousi viime vuonna reilulla neljänneksellä. Vuonna 2018 vahinkoja tapahtui 33 kappaletta. Jos susi hyökkää metsästyskoirasi kimppuun, ota yhteyttä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen ja alueesi riistanhoitoyhdistykseen. Maastokatselmus, jossa vahingonaiheuttaja todetaan, on edellytys vahingonkorvauksen hakemiselle. Riistanhoitoyhdistysten edustajat riistavahinkojen maastokatselmuksissa löydät Suomen riistakeskuksen sivulta yhteystietohausta. Susien ja muiden suurpetojen aiheuttamat koiravahingot on korvattu vuoden 2020 alusta lähtien täysimääräisesti. Vahingot korvataan maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa olevien kriteerien mukaisesti suurpetovahinkojen korvaamiseen varatuista määrärahoista heti päätöksen tultua. Lisätietoa korvauksen hakemisesta löytyy Ruokaviraston sivuilta. Vahinkokartat alueittainVahinkokartat on tehty alueille, joilla on Riistavahinkorekisterin mukaan viime vuonna tapahtunut koiravahinkoja. Keski-Suomi, Pohjois-Häme ja Uusimaa on jätetty siksi kartoista pois. |
