Kuluttajien luottamus ylitti jo keskiarvonsa - isot ostot houkuttavat28.07.2020 7.22
Kuluttajien luottamusindikaattori oli heinäkuussa -1,6, kun se kesäkuussa oli -3,9 ja toukokuussa -9,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,8. Viime vuoden heinäkuussa luottamusindikaattori sai arvon -3,9. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–19. heinäkuuta 1 034 Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset omasta ja Suomen taloudesta vahvistuivat heinäkuussa kesäkuuhun verrattuna. Lisäksi rahankäyttöaikeet kestotavaroihin lisääntyivät. Arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta pysyi ennallaan. Myös viime vuoden vastaavaan aikaan nähden olivat odotukset taloudesta nyt valoisammat ja kulutusaikeita enemmän. Sen sijaan näkemys oman talouden nykytilasta oli heinäkuussa huonompi kuin vuosi sitten. Heinäkuussa kuluttajien kuva Suomen talouskehityksestä oli edelleen heikko. Sen sijaan odotus oman talouden lähitulevaisuudesta oli jo melko valoisa, ja arvio sen nykytilasta vastasi pitkän ajan keskimääräistä näkemystä. Lisäksi kestokulutusaikeet olivat heinäkuussa jo hyvällä tasolla. Kuluttajien odotus myös yleisen työttömyystilanteen kehityksestä parani heinäkuussa edelleen, mutta odotus oli yhä ankeahkolla tasolla. Omakohtaista työttömyyden uhkaa ilmeni paljon työllisten kuluttajien eli palkansaajien ja yrittäjien keskuudessa eikä se ollut vähentynyt kuukaudessa. Kuluttajien arvio kuluttajahintojen tulevasta nousuvauhdista säilyi heinäkuussa jotakuinkin ennallaan. Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat heinäkuussa edelleen erinomaiseksi. Ajankohtaa pidettiin jonkinlaisena kestotavaroiden ostamiselle ja säästämiselle mutta huonona lainanotolle. Arviot paranivat kuukaudessa selvästi. Lisäksi edelliskuukausien tapaan lainanottoa harkitsi heinäkuussa tavallista useampi kuluttaja, ja ennätyksellisen moni aikoi ostaa asunnon seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös kodin peruskorjaamista ja henkilöauton ostoa suunniteltiin taas laajasti. Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä Heinäkuussa luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori 2,0) ja heikointa Länsi-Suomessa (-3,8). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat selvästi optimistisimpia (7,2). Pessimistisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-10,7). Yrittäjien osalta luottamusindikaattori sai heinäkuussa arvon -6,1. Luottamus talouteen vähenee tavallisesti henkilön iän mukana, ja tulojen mukana usko vastaavasti yleensä lisääntyy. Miehet ovat taipuvaisia luottamaan talouteen enemmän kuin naiset. Tarkempaa tietoa on saatavilla tietokantataulukoista . EU-tulokset Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla: Lehdistötiedotteet . Käsitteitä Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (ks. Laatuseloste ).Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta. Lähde: Kuluttajien luottamus 2020, heinäkuu. Tilastokeskus |
