Metsäteollisuuden sivuvirroilla hillitään viljelyn vesistövaikutuksia - puukuitulietteen hyötyjä selvitetään Tuusulanjärven valuma-alueella

Peltojen orgaanisen aineen määrä on laskussa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Metsäteollisuudessa syntyy hiiltä ja ravinteita sisältäviä sivuvirtoja, joita voidaan levittää pelloille maanparannusaineeksi. ”Näillä voitaisiin korvata keinolannoitteita ja tallettaa hiiltä maaperään. Parantamalla maan kasvukuntoa voitaneen myös vähentää ravinteiden huuhtoutumista”, projektipäällikkö Jaana Uusi-Kämppä Lukesta sanoo. Orgaanisen aineksen määrän kasvattaminen ja sen aikaansaama maan vedenpidätyskyvyn parantuminen pienentävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja kasvintuotannolle.

Maanparannuskuituja on tutkittu Lukessa jo usean vuoden ajan. Niiden on todettu alentavan viljelyn vesistövaikutuksia maan eroosioherkkyyden vähentyessä ja mahdollisesti vaikuttavan suotuisasti satotasoihin. Lukella on Tuusulanjärven KUITU-hankkeen lisäksi käynnissä Jokioisten toimipaikalla ruutukokeita, joista saadaan tarkempaa tietoa kuitulietteen kemiallisista ja biologisista vaikutuksista maaperään, hiilen sitoutumisesta maahan sekä mahdollisista satovaikutuksista. ”Maanparannuskuitujen vesistövaikutusten todentamiseksi tarvitaan nyt erityisesti valuma-aluetason tutkimusta”, Uusi-Kämppä sanoo.

Vuoden 2021 loppuun jatkuvassa KUITU-hankkeessa selvitetään kuitujen vesistövaikutuksia Tuusulanjärven valuma-alueella (Noormarkinojan ja Flinkinojan valuma-alueet). Samalla kysellään viljelijäkokemuksia ja hyödynnetään Jokioisten kenttäkokeiden tuloksia mahdollisimman kattavan käsityksen saamiseksi kuitujen käytön vesistövaikutuksista. Päätuloksena on tutkimukseen perustuva arvio maanparannuskuiduilla saavutettavasta alueellisesta ja valtakunnallisesta vesiensuojeluhyödystä. Tavoitteena on myös parantaa Tuusulanjärven tilaa. Hankkeen taustalla on ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma, joka suuntaa huomion ja toimenpiteitä Itämeren ja sisävesien tilaan.

Valuma-alueiden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet seurannassa

Uudellamaalla sijaitsevaa Tuusulanjärveä on kunnostettu pari vuosikymmentä, ja järven tila on parantunut. Valuma-alueelta tuleva kuormitus ei ole kuitenkaan samaan aikaan vähentynyt merkittävästi, vaikka valuma-alueella on tehty vesiensuojelutoimia. Jotta järven tila saadaan jatkossakin paranemaan, tarvitaan valuma-alueelle kohdennettuja entistä tehokkaampia vesiensuojelutoimia.

KUITU-hankkeessa levitetään kompostoitua ja lannoitevalmisteeksi hyväksyttyä maanparannuskuitua noin 100 hehtaarin alalle Noormarkinojan valuma-alueella. ”Alueen viljelijöillä on tärkeä rooli hankkeessa. Kuituja vastaanottavien viljelijöiden kanssa laaditaan viljelijäsopimukset”, Uusi-Kämppä sanoo. Kuitulietteen levitys on tarkoitus toteuttaa puinnin jälkeen syksyllä 2020. Vertailualueena on läheinen Flinkinojan valuma-alue, johon kuitua ei levitetä. Levityksen jälkeen seurataan, eroavatko Noormarkinojan valuma-alueen ojavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet Flinkinojan vastaavista pitoisuuksista sekä sitä, muuttuuko Noormarkinojan veden laatu kuidun vaikutuksesta.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys vastaa hankkeeseen liittyvistä vesistöseurannoista. Vielä tänä syksynä asennetaan Flinkinojan ja Noormarkinojan alaosiin jatkuvatoimiset vedenlaatua seuraavat mittalaitteet. Yhdistyksessä on käynnissä myös kalkkistabiloidun maanparannuskuidun vaikutuksia pellon salaojahuuhtoumiin tutkiva ympäristöministeriön Raki-ohjelmasta rahoitusta saava RAKUVE-hanke, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös KUITU-hankkeessa mahdollisimman kattavan näkemyksen saamiseksi.

KUITU-hankkeen ja viljelijöiden välisenä yhdyshenkilönä toimii Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen VILKKU Plus -hankkeen hankevastaava Janne Heikkinen. Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskuksen lisäksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.