Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden miesten työllistyminen naisia hankalampaa

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys parani edelleen. Parhaiten työllistyivät korkeakoulututkinnon suorittaneet, joista lähemmäs 90 prosenttia oli töissä vuoden 2019 lopussa. Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista töissä oli 70 prosenttia, joka on sama osuus kuin vuonna 2007.

Vastavalmistuneiden työllistymistä mitataan vuosi valmistumisen jälkeen. Valmistuneista oli vuoden kuluttua töissä 73 prosenttia, päätoimisesti työskenteli 58 prosenttia ja opiskelujen ohella oli töissä 14 prosenttia. Päätoimisesti työskentelevien osuus oli kasvanut edellisvuodesta 1 prosenttiyksikön. Työttömien osuus oli 8 prosenttia.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työssä oli 70 prosenttia, naisista 77 prosenttia ja miehistä 63 prosenttia. Työttömänä oli 14 prosenttia, naisista 10 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia. Perustutkinnon jälkeen opiskelua jatkoi 16 prosenttia, joista hieman yli puolet työn ohella. Naisista opiskelua työn ohella jatkoi 11 ja miehistä 6 prosenttia. Miehistä 12 prosenttia oli ryhmässä muut, johon sisältyy mm. siviili- ja varusmiespalvelus.

Vuonna 2007 työssä oli niin ikään 70 prosenttia, naisista 75 prosenttia ja miehistä 66 prosenttia. Työttömänä oli 10 prosenttia, naisista 9 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia. Perustutkinnon jälkeen opiskelua jatkoi 20 prosenttia, joista hieman yli puolet työn ohessa. Naisista opiskelua työn ohella jatkoi 13 prosenttia ja miehistä 9. Miehistä 16 prosenttia oli ryhmässä muut, johon sisältyy mm. siviili- ja varusmiespalvelus.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyys, 2007 ja 2019, %

Parhaiten työllistyivät terveys- ja hyvinvointialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, joista työllisiä vuonna 2019 oli 86 prosenttia, kasvua vuoteen 2007 verrattuna oli yksi prosenttiyksikkö. Toiseksi parhaiten työllistyivät palvelualojen koulutuksen saaneet, joista töissä oli 73 prosenttia. Kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutuksen saaneista töissä oli 72 prosenttia valmistuneista. Heikoiten työllistyivät tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) suorittaneet, joista työllistyi 43 prosenttia, laskua vuoteen 2007 oli 13 prosenttiyksikköä. Tutkintomääriltään suurimpia koulutusaloja olivat tekniikan alat sekä terveys- ja hyvinvointialat. Terveys- ja hyvinvointiala oli ainoa koulutusala, jonka tutkinnon suorittaneiden työllisyys parani verrattuna vuoteen 2007.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyys sukupuolen mukaan, 2019, %

Vuonna 2019 työllisiä naisia oli 77 prosenttia ammatillisen perustutkinnon suorittaneista, kun miesten vastaava osuus oli 63 prosenttia, jolloin työllistymisasteiden erotus oli 14 prosenttiyksikköä. Sekä miehet että naiset työllistyivät parhaiten terveys- ja hyvinvointialojen koulutuksesta, naisista työllistyi 87 ja miehistä 84 prosenttia. Heikointa työllistyminen oli tietojenkäsittelyssä ja tietoliikenteessä, jonka tutkinnon suorittaneista naisista 51 ja miehistä 43 prosenttia työllistyi. Koulutusalojen voimakas segregoituminen jatkui edelleen ja eniten työllisiä naisia valmistui terveys- ja hyvinvointialalta kun miesten suosituimpana alana säilyi tekniikan ala.

Verrattuna vuoteen 2007 on vastavalmistuneiden naisten työllisyys parantunut 2 prosenttiyksikköä, kun miesten työllisyys on heikentynyt 3 prosenttiyksikön verran. Sukupuolten väliset erot ammatillisen peruskoulutuksen työmarkkinatuotoksissa ovat siis kasvaneet entisestään. Naisten työllisyys parantui myös miesnemmistöisellä tekniikan alalla: vuonna 2007 tekniikan alalta työllistyi 66 prosenttia valmistuneista kun vuonna 2019 osuus oli 68 prosenttia. Miesten työllisyys tekniikan alalla puolestaan väheni 3 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Koulutusaloista miesten työllisyys parantui tai säilyi samana ainoastaan terveys- ja hyvinvointialalla. Suurin lasku miesten työllisyydessä kohdistui tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen tutkinnon suorittaneisiin, joista työllistyi 9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2007.

Ylioppilastutkinnon suorittaneista suurin osa oli vuoden päästä jatkamassa opintojaan, vaikka välittömästi ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelua jatkoi vain 30 prosenttia ks. Koulutukseen hakeutuminen . Vuoden päästä tutkinnon suorittamisen jälkeen ylioppilaista 53 prosenttia jatkoi tutkintotavoitteista opiskelua, naisista 57 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia. Jatko-opintojen ohella työskenteli 18 prosenttia, naisista 23 ja miehiestä 11 prosenttia.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllistynyt vuoden päästä 89 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 88 prosenttia. Työttömänä sekä ammattikorkeakoulututkinnon että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli 5 prosenttia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista töissä vuoden kuluttua valmistumisesta oli 95 prosenttia, naisista ja miehistä yhtä moni, ja työttömänä 3 prosenttia. Vastavalmistuneista tohtoreista oli töissä 85 prosenttia, naisista 87 prosenttia ja miehistä 84 prosenttia. Työttömänä heistä oli 5 prosenttia.

Suurimmassa osassa yliopistokoulutuksia opinto-oikeus on ylempään korkeakoulututkintoon. Siksi suurin osa vastavalmistuneista alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista jatkoi opintojaan (89 prosenttia), naisista ja miehistä yhtä moni. Yli puolet teki myös opintojen ohella töitä (56 prosenttia).

Tarkempaa tietoa vastavalmistuneiden työllisyydestä asuinmaakunnan, iän, koulutusasteen ja -alan mukaan löytyy tietokantataulukoista .

Lähde: Koulutustilastot 2021. Tilastokeskus