Yksityismetsien hakkuuaikomukset laskivat alkuvuoden aikana

Hakkuuaikomukset yksityismetsissä laskivat tammi-elokuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vuoden 2018 suhdannehuipusta tultiin noin neljänneksellä alaspäin. Hakkuuaikomusten kokonaispuumäärä palautui vuoden 2016 tasolle. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella lasku kohdistui erityisesti kuitupuuhun. Uudistushakkuiden ja varttuneiden puustojen hakkuupinta-alat pienenivät, mutta ensiharvennusten pinta-alat kasvoivat lievästi.   

Yksityismetsien hakkuuaikomusten puumäärä laski 9 prosenttia tammi-elokuussa (viikot 1–33) verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Lasku oli voimakkainta Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Hakkuuaikomukset kasvoivat alkuvuonna muutamissa maakunnissa. Eniten kasvua oli Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.

Kuitupuun hakkuuaikomukset laskivat 17 prosenttia koko maassa, ja laskua oli kaikissa maakunnissa Kymenlaaksoa lukuun ottamatta. Tukkipuulla kehitys oli koko maan tasolla niukasti positiivista. Tukkipuun hakkuuaikomukset nousivat alkuvuonna 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Erot maakuntien välillä olivat kuitenkin suuria.

Hakkuupinta-aloissa kehitys näkyi siten, että yksityismetsien uudistushakkuuaikomusten pinta-ala putosi 10 prosentilla viime vuodesta. Ensiharvennusten hakkuuaikomusten pinta-ala nousi hieman (2 %). Varttuneempien kasvatusmetsien harvennushakkuuaikomusten pinta-ala puolestaan laski 18 prosenttia. 

Vuoden 2018 suhdannehuipulta hakkuuaikomusten kokonaispuumäärä on tullut alaspäin lähes neljänneksellä alkuvuoden aikana. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että hakkuuaikomusten kokonaispuumäärä palautui suunnilleen vuoden 2016 tasolle. 

Ensiharvennusten hakkuuaikomusten pinta-ala ja niiltä kertynyt puumäärä ovat kasvaneet joka vuosi viime viiden vuoden ajan. Vuoteen 2016 verrattuna ensiharvennusten pinta-ala on noussut viidenneksellä.

Koronapandemia ja lauha talvi vaikuttivat puumarkkinoihin

Koronapandemian synnyttämä talouskriisi ja muutokset lopputuotteiden kysynnässä ovat heijastuneet puumarkkinoihin ja yksityismetsien hakkuuaikomuksiin. Etenkin paperin kysyntä kääntyi maailmalla voimakkaaseen laskuun. Sen sijaan sellu- ja kartonkituotteet ovat selvinneet markkinoilla paremmin. Saha- ja levyteollisuuden vienti on vaikeutunut entisestään maailmanlaajuisen taantuman seurauksena. 

Alkuvuoden aikana puumarkkinoihin vaikuttivat osaltaan myös työmarkkinakiistat ja eteläisen Suomen lauha talvi, joka vaikeutti puunkorjuuta.

– Koronatilanteesta huolimatta on tärkeää jatkaa hyvää metsänhoitoa ja investointeja puuntuotantoon. Sillä tavoin edistämme metsien kasvua, hiilensidontaa ja terveyttä sekä parannamme mahdollisuuksia valmistaa puupohjaisia ja ilmastoystävällisiä tuotteita myös tulevaisuudessa, sanoo elinkeinojohtaja Anssi Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus seuraa hakkuuaikomusten kehitystä lakisääteisten metsänkäyttöilmoitusten avulla. Hakkuuaikomus on arvio metsänkäyttöilmoituksissa ilmoitetuista hakkuutavoista ja kertyvistä puumääristä. Lakisääteinen metsänkäyttöilmoitus täytyy tehdä vähintään 10 vuorokautta ennen myyntihakkuiden aloittamista. Se on voimassa 3 vuoden ajan, eli hakkuu voi toteutua vasta pitkän ajan kuluttua ilmoituksen jättämisen jälkeen.

Hakkuuaikomusten seuranta ei anna samoja tuloksia kuin tilastot toteutuneista puukaupoista ja hakkuista, mutta kuvaa muutosten suuntaa ja suuruusluokkaa. Hakkuuaikomukset maakunnittain ja hakkuutavoittain päivittyvät viikoittain Suomen metsäkeskuksen seurantapalveluun.

Lisätietoa alkuvuoden (viikot 1-33) hakkuuaikomuksista maakunnittain vuosina 2016 – 2020 on Metsäkeskuksen media-aineistoissa.