Metsäteho: Puutavarayhdistelmien kuormansidontaa tulee kehittää

Puutavarayhdistelmien kuormansidonnan ongelmat ovat aiheuttaneet välillä sidonnan löystymistä ja jopa puun putoamisia teille. Vakavilta onnettomuustilanteilta ollaan toistaiseksi vältytty.

Niko Mäkinen tutki Oulun yliopistolle laatimassaan diplomityössä puutavarayhdistelmien onnettomuustilastoja, nykyisin käytössä olevia kuormansidontamenetelmiä Suomessa ja muissa maissa sekä keinoja kuormansidonnan ja siten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi Metsäteho Oy toteutti puun kuljetusyrityksille kyselyn näiden kokemuksista kuormansidontaan liittyen.

Suomessa sidontaongelmia aiheuttavat useimmiten jäinen puu, löystynyt sidonta tai puun kuormaaminen latvat samansuuntaisesti. Ongelmia syntyy varsinkin jarrutustilanteissa.

Suomessa on käynnissä laitevalmistajien kehitystyötä kuormansidonnan parantamiseksi. Keskeinen kehityskohde on esikiristysvoiman kasvattaminen (joko yksittäisellä laitteella tai lisäämällä kiristyslaitteiden lukumäärää). Kyselyssä kuljettajat nostivat esille myös pankkojen liikkumiseen liittyviä ongelmia. Tähänkin ratkaisuna olisi puunipun kiristäminen suuremmalla voimalla. Asiaan tulee kiinnittää huomiota varsinkin, jos kiristyslaitteita aletaan kiinnittämään tai integroimaan pankorakenteisiin. Muita kehityskohteita ovat puutavaranipun ja pankojen välisen kitkan lisääminen (särmät ja hammastukset), siirrettävien pankojen lukitusratkaisut, huolellinen puukuormien tekeminen ja automaattipankojen hyödyntäminen.

Tutkielman tarkastelumaista tiukimmat kuorman kiinnitysvaatimukset ovat Suomessa ja Ruotsissa, joissa kuormien kokonaispainotkin ovat keskimääräistä suuremmat. Laitteiden tuottamien kiristysvoimien valvonta on kuitenkin olematonta eikä lujuuksia ole välttämättä testein varmistettu. Tutkielmassa ehdotetaankin, että kiristinlaitteen tuottama minimivoima tulisi määritellä lainsäädännössä tarkemmin ja nostaa vähintään vastaavalle tasolle Ruotsin kanssa.

Tutkielmassa esitetään jatkotutkimustarpeena selvitystä puutavaranippujen paikoillaan pysymiseen vaadittavista voimista (laitevalmistajien ja lainsäätäjien käyttöön). Standardissa määritetyn kiinnitysvoiman laskentakaavan mukaisia voimia on hankala saada aikaiseksi nykyisillä laitteilla. Lisäksi ongelmaksi muodostuu sidontalaitteita ympäröivien rakenteiden kestävyys. Tarpeen onkin käytössä ja kehitteillä olevien menetelmien todellisen suorituskyvyn testaaminen (standardien mukaisilla staattisilla ja dynaamisilla menetelmillä).

• Kirjoittaja Pirjo Venäläinen
• Metsätehon tiedote 6/2018
• Julkaistu 2018
• www.metsateho.fi