Sahat ovat biotalouden selkäranka25.10.2015 8.15 Kun Suomessa puhutaan biotaloudesta, pitää muistaa, että se on merkittävältä osalta metsäteollisuutta. Ilman kilpailukykyistä yksityistä sahateollisuutta puu ei kuitenkaan liiku metsästä riittävästi laajentuvan biotalouden tarpeisiin, muistuttaa Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori. Metsätalouden kannattavuus nojaa tukista saataviin kantorahatuloihin. Lisäksi reilusti yli puolet energiapuusta korjataan sahojen pätehakkuilta. Sahat ovat myös merkittävä selluteollisuuden raaka-aineen tuottaja. Voidaan sanoa, että biotalouden raaka-ainehuolto edellyttää elinvoimaista sahateollisuutta.
Sahateollisuuden markkinatilanne on nopeasti heikentynyt. Tähän on vaikuttanut sekä päämarkkinoiden vaisu kysyntä, geopoliittiset konfliktit että suomalaisten kilpailukyvyn heikkeneminen etenkin ruotsalaisiin ja venäläisiin nähden kruunun ja ruplan heikkenemisen takia. Aiemmin ongelma korjattiin devalvaatiolla, nyt on kilpailukyky korjattava muilla tavoin. Suomen niukkojen luonnonvarojen entistä parempi hyödyntäminen kestävällä tavalla on koko yhteiskunnan etu.
Merivuori kiittääkin hallituksen kärkihankkeiden tavoitetta nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden edellä- kävijämaaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Metsäteollisuuden jo päätetyt ja vielä suunnitteilla ovat isot investoinnit sellu-ja biotuotteiden valmistukseen tukevat tätä kehitystä. Puutuoteteolisuudessa jalostusastetta ei voida kuitenkaan nostaa millään yksittäisellä fakiiritempulla, vaan perusteollisuuden, erityisesti sahateollisuuden pitää olla sellaisessa kunnossa, että tämän varaan voidaan rakentaa jatkojalostusta. On erikseen syytä pohtia, miten sahatavaraa jalostavan teollisuuden tilannetta ja kansainvälistä kilpailukykyä saadaan kohennettua. Nykyisessä arvoketjussa Suomella ei ole kansainvälisesti minkäänlaista kilpailuetua sahatavaran jalostamisessa. Kustannustaso on noussut liian kovaksi, jalostus-kapasiteettia on purettu ja jalosteiden vienti on viime vuosien aikana taantunut. |