Luontojärjestöiltä oma vaihtoehto Kainuun valtionmaiden käyttöön

Kainuussa sijaitsevien valtion metsien ja soiden käyttöä linjataan nyt. Luontojärjestöt vaativat hakkuumäärien pienentämistä ja luonto- ja virkistysarvojen huomioimista.

Järjestöjen mukaan luonnonvarasuunnittelussa tulisi tarkastella useita erilaisia vaihtoehtoja valtionmaiden käytölle.

- Nyt ehdotetaan vain luonnonvarojen tehokäyttöä. Esitetty vuosittainen hakkuusuunnite on niin korkea, että sen toteutuessa luonto- ja virkistysarvot joutuvat väistymään, toteaa Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Metsähallitus kaavailee Kainuuseen peräti 1 350 000 - 1 450 000 kuutiometrin vuotuisia hakkuita seuraavaksi viideksi vuodeksi. Hakkuut lisääntyisivät Keski- ja Etelä-Kainuussa nykyisestä, vaikka samanaikaisesti tapahtuva maanmyynti supistaisi valtion metsätalousmaita. Avohakkuita jatkettaisiin isoilla vuotuispinta-aloilla.

Vanhojen metsien määrä Kainuussa on jo romahtanut. Yli 120-vuotiaiden metsien pinta-ala suojelualueiden ulkopuolella väheni lähes 40 prosenttia vuodesta 2006 vuoteen 2013, ilmenee Metsähallituksen omista seurantatiedoista.

Järjestöt pitävät kehitystä metsä- ja aluetalouden kannalta kestämättömänä. Luontojärjestöt julkistivat Metsähallituksen ehdotuksen rinnalle oman ehdotuksensa metsien, soiden ja vesien kestävästä käytöstä Kainuun valtionmailla. Järjestöjen mukaan hyväksyttävä hakkuutaso Kainuun valtionmailla olisi korkeintaan 900 000 kuutiometriä puuta vuodessa.

- Valtion maiden Kainuulle tuottamasta tulosta ja työllisyydestä yhä suurempi osuus tulee muusta kuin metsätalouskäytöstä. Luonnonvarasuunnitelman on luotava edellytykset myös Kainuun matkailulle, joka pohjaa pääosin luontoon ja sen herättämiin mielikuviin. Luonnonvarasuunnitelma ei voi myöskään olla ristiriidassa esimerkiksi lintujen suotuisan suojelun tason kanssa, sanoo Vesa Hyyryläinen Kainuun Lintutieteellisestä yhdistyksestä.

Valtion maat ovat kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta ja niitä hoitavalla ja käyttävällä Metsähallituksella on taloudellisen tuottotavoitteen lisäksi muitakin lakisääteisiä velvoitteita, kuten biologisen monimuotoisuuden suojelu ja luonnon virkistyskäytön edistäminen. Ne ovat luontojärjestöjen mukaan unohtuneet suunnitelmasta käytännössä täysin.

Luontojärjestöjen ehdotus ottaa hakkuiden lisäksi kantaa valtion maiden myyntiin, maanjalostukseen sekä metsien ja soiden suojeluun. Maanmyyntipäätösten tekoon tulisi luoda selkeät pelisäännöt, eikä rakentamattomien vesistöjen rantoja pitäisi enää kaavoittaa.

Ehdotukseen sisältyy esitys 215 suo- ja metsäkohteen suojelemiseksi. Kohteista osa on jo mukana Metsähallituksen omassa alue-ekologisessa verkostossa. Osa kohteista parantaa niiden rajauksia tai on kokonaan uusia.

Metsähallituksen hakkuumäärät ovat olleet viime vuosina kestämättömän suuret ja ylittäneet liikelaitoksen omatkin hakkuusuunnitteet. Ennätysvuonna 2010 puuta hakattiin Kainuun valtionmailla peräti 1 401 000 kuutiometriä. Valtio on Kainuussa merkittävä maanomistaja, joka omistaa noin 40 % maakunnan maa-alasta. Valtion maita hallinnoivat liikelaitos Metsähallitus sekä suojelukohteiden osalta Metsähallituksen luontopalvelut.

Oman vaihtoehtonsa luonnonvarasuunnitelmaan tekivät Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri, Kainuun lintutieteellinen yhdistys, Luonto-Liitto, Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ja Greenpeace.