Karttuva korjausvelka romauttaa tieverkon kunnon 6–10 lähivuoden kuluessa, varoittaa dosentti Timo Saarenketo. Hänen yrityksensä on tutkinut päällysteen kuntoa Liikenneviraston toimeksiannosta.
Saarenketo kertoo havainneensa kovan jännitystilan aiheuttamaa tuhoa jo esimerkiksi valtatiellä 9. Oikeaan laitaan ilmestyy päällysteeseen ensin kapea pituushalkeama.
– Se liimautuu itsestään umpeen kesällä kolmen vuoden ajan, mutta ei enää neljäntenä. Repeämä jää auki ja pahenee nopeasti. Silloin koko päällyste on menetetty, Saarenketo sanoo.
Pääsyy on hänen mukaansa siinä, että rekan rengasta kohden saa lastata entistä raskaampia kuormia. Aiemmin 60-tonnisissa kuorma-autoyhdistelmissä vaadittiin taka-akselien molempiin päihin kaksi rengasta, nyt vain yksi.
– Ne kuormittavat tiestöä jopa enemmän kuin raskaimmat 76-tonniset yhdistelmät, joissa on pääosin käytettävä paripyöriä, Saarenketo sanoo.
Pahinta tuhoa tekevät säiliöajoneuvoyhdistelmät, joissa kuorma voi olla 68 tonnia.
Kuljetusalan etujärjestö SKAL kiistää syytökset. Se muistuttaa, että mainitut esimerkit ovat koko kalustosta pieni vähemmistö.
Liikennevirasto myöntää ongelmaan, mutta muistuttaa alan elinkeinopoliittisista paineista.
– Yksikköpyörät ovat lisänneet teiden vaurioitumista. Säiliöperävaunuilla on siinä osuutensa. Mutta jos olisi vaadittu paripyöriä kevyemmille yhdistelmille, sotahan siitä olisi tullut, infra- ja ympäristöosaston yksikönpäällikkö Kari Lehtonen sanoo.
Eniten Suomen tieverkkoa rasittaa rahapula. Asvaltoituja teitä joudutaan jopa palauttamaan takaisin sorateiksi noin 50 kilometriä vuodessa. Päällysterahaa jaettiin 1980- ja 1990-luvulla teille, joita ei ole varaa ylläpitää.
LUE KOKO JUTTU SUNNUNTAIN TURUN SANOMISTA TAI DIGILEHDESTÄ
TS