Verotuksen pitäisi kannustaa investointeihin ja uudistumiseen13.03.2015 14.04 ”Vanhat ratkaisut eivät auta tässä maailmassa, jossa rajat ovat auki”, sanoo Tuomas Pere Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa. Pere on Pintoksen toimitusjohtaja sekä Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan puheenjohtajana ja siinä roolissa myös Teknologiateollisuuden varapuheenjohtaja. Pere painottaa, että yrityksille kasvu ei tule Suomesta, vaan se on haettava ulkomailta. Se tarkoittaa kovaa kilpailua ulkomaisten yritysten kanssa ja usein vielä niiden kotikentällä. Eikä kansainvälinen kilpailu koske vain vientiä, vaan myös kotimarkkinoilla on pärjättävä ulkomaisia kilpailijoita vastaan. Lähtöasetelmat eivät suosi suomalaista. Jo se, että suomalaisten yritysten kotimarkkinat ovat pienet, antaa etulyöntiasetelman kilpailijoille. Lisäksi Suomi on etäällä markkinoista, mikä väistämättä kasvattaa logistiikkakustannuksia. Pere on varma, että jos verotus ei rokottaisi yrittäjiä ja yrityksiä raskaalla kädellä sukupolvenvaihdosten yhteydessä, raha tulisi yhteiskunnalle takaisin korkojen kera veroina ja parantuneena työllisyytenä. Hän painottaa, että verotuksen pitää kannustaa investointeihin ja uudistumiseen. Pere vertaa yritystukia ja verotusta: ”Olen sitä mieltä, että tukien sijaan kilpailukykyinen veropolitiikka on yrityksille paras asia. Silloin yritys ja yrittäjä voi itse tehdä sen onnen ja näyttää pärjäävänsä.” Pere ei kuitenkaan pistä kaikkia yritystukia samaan nippuun, sillä esimerkiksi tuotekehitystuet voivat monesti olla hyvinkin perusteltuja. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuija Brax toteaa Visiossa, että it-ratkaisuilla voidaan edistää merkittävästi kansalaisten mahdollisuuksia seurata julkisen sektorin toimintaa. Hän toivoo, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnan tarkastusvaliokunnalla ei ole enää niin paljon kielteisiä tarkastushavaintoja valtion it-toiminnoista kuin nyt kuluneella. ”Pitää uskaltaa fokusoida ja tehdä asioita eri tavalla”, rehtori Anneli Pauli linjaa tavat, joilla Lappeenrannan teknillinen yliopisto erottautuu ja kehittyy. Pauli toivoo, että yhä suurempi osa professoreista ja tutkijoista toimisi sellaisissa kansainvälissä verkostoissa, joissa yhteydenotto ulkomaisiin yliopistoihin olisi heille yhtä helppoa kuin ottaa yhteys vaikka Helsingin yliopistoon. Ja, että heihin otettaisiin ensisijaisesti yhteyttä, kun kaivataan kumppania LUT:in osaamisalueilta. Lappeenrannassa koulutukseen ja tutkimukseen pyritään saamaan lisää laatua ja vaikuttavuutta ennakkoluulottomilla keinoilla: siiloutumisen välttämiseksi tiedekunnat ja laitokset on lopetettu. Vision näköislehti: http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/visio-nakoislehti |