Energiasektorin toimintaympäristö muuttuu nopeasti19.01.2015 Maailman kokonaisenergiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet nopeasti, ja fossiilisten polttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin 82 prosenttia. EU:ssa energian kokonaiskulutus on kääntynyt laskuun ennen kaikkea heikon taloudellisen tilanteen vuoksi, mutta toisaalta yhteiskunta on sähköistymässä esimerkiksi sähkö- ja hybridiajoneuvojen sekä lämpöpumppujen lisääntyessä. EU ja Suomi ovat linjanneet tavoitteikseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon, mikä tarkoittaa, että pitkällä aikavälillä energiajärjestelmämme on muutettava lähes hiilineutraaliksi. Alla oleva kuva osoittaa, että Suomessa talouskasvu on jo suurelta osin kytketty irti päästöistä. Yhdysvalloissa liuskekaasun tuotanto on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti, ja maakaasun hinta on pudonnut selvästi alle Euroopan hintatason. Halpa energia vahvistaa Yhdysvaltojen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä, ja samalla Yhdysvaltojen energiaomavaraisuus paranee. Maakaasu korvaa myös kivihiiltä energiantuotannossa, mikä vähentää Yhdysvaltojen kasvihuonekaasupäästöjä. Eurooppalaisen energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn vaikuttaa oleellisesti n.s. pelikentän tasaisuus ja se, saavutetaanko kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa kattava ja sitova ilmastosopimus. Halpa energia vahvistaa Yhdysvaltojen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä, ja samalla Yhdysvaltojen energiaomavaraisuus paranee. Kivihiilen kysynnän romahtaminen Yhdysvalloissa on puolestaan laskenut kivihiilen maailmanmarkkinahintaa ja osaltaan lisännyt sen käyttöä Euroopassa. Tällä hetkellä Venäjä toimittaa Suomelle kaiken kuluttamamme maakaasun, mutta Suomessa suunnitteilla olevat nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalit antaisivat lisää vaihtoehtoja kaasuntoimittajan valinnassa. Yhdysvalloissa vallitsevaa kaasun matalaa hintatasoa ei Eurooppaan kuitenkaan ole odotettavissa. Amerikkalaisen kaasun nesteyttäminen ja kuljettaminen Eurooppaan lisää kustannuksia, ja Yhdysvaltoihin verrattuna Euroopan omien liuskekaasuesiintymien geologia on epäedullisempi, asukastiheys suurempi (tuotanto vaatii laajat maa-alat) ja ympäristölainsäädäntö tiukempaa. Epätavanomaisen öljyn ja maakaasun sivutuotteena saatavien nestekaasujen tuotanto kasvaa nopeasti, mikä kompensoi tavanomaisten öljyvarojen ehtymistä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että öljyn tuotantohuippu ei tule vastaan vuoteen 2035 mennessä. Suomen tavoitteena on laskea mineraaliöljyn osuus energiankulutuksessa nykyisestä noin 24 prosentista alle 17 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Päästöoikeuksien hinnat EU:n päästökauppajärjestelmässä ovat romahtaneet, eikä päästökauppa nykyisellä hintatasolla juuri ohjaa investointeja kohti matalahiilisiä ratkaisuja. EU:ssa ollaan kuitenkin toteuttamassa ja valmistelemassa toimenpiteitä, joilla päästökaupan ohjausvaikutusta parannetaan korkeammalla ja vakaammalla päästöoikeuden hinnalla. Vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto on kasvanut Euroopassa voimakkaasti julkisten tukien seurauksena. Tämä on laskenut sähkön tukkumarkkinahintaa, mikä on vähentänyt perinteisten ”peruskuormalaitosten” käyttötarvetta ja kannattavuutta. Tällöin on vaarana, että tällaista kapasiteettia poistuu markkinoilta, tai uutta kapasiteettia ei synny markkinaehtoisesti. Tällöin energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen vaikeutuisi. Tällöin on vaarana, että tällaista kapasiteettia poistuu markkinoilta, tai uutta kapasiteettia ei synny markkinaehtoisesti. Suomi on johtavia maita energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) hyödyntämisessä. Sen kannattavuus voi kuitenkin vaarantua matalan sähkön hinnan ja kaukolämmön laskevan kysynnän vuoksi. Bioenergian merkitys metsävaltaiselle Suomelle on erittäin suuri. Viime aikoina on kuitenkin tuotu esille eriäviä mielipiteitä biomassan energiakäytön ilmastoneutraalisuudesta, ja EU:ssa on keskusteltu kiinteälle ja kaasumaiselle biomassalle asetettavista kestävyyskriteereistä. Suomelle on suuri merkitys sillä, miten nämä asiat määritellään kansainvälisissä ja EU-tason neuvotteluissa. Suomessa on panostettu merkittävästi edistyneiden liikenteen biopolttoaineiden kehittämiseen ja tuotantoon, mutta tällä hetkellä liikenteen biopolttoaineet ovat vielä kalliita, ja siksi niiden kysyntä edellyttää toistaiseksi poliittisia ohjaustoimia. Ajoneuvoteknologia kehittyy huimaa tahtia, ja uudet teknologiat tarjoavat ratkaisuja liikenteen turvallisuus- ja ympäristöhaasteisiin. Moottoriteknologian kehittyessä liikenteen muuttuminen päästöttömäksi on aivan uskottava visio. Tämän myötä liikennesektorilla painottuvat tulevaisuudessa uudet näkökulmat ja ongelmat kuten esimerkiksi tilakysymys kaupunkialueilla. Liikenteen automatisoitumisessa tullaan näkemään huimaa edistystä lähivuosikymmenten aikana. Automatisoitumisen vaikutukset liikennejärjestelmään ja myös kaupunkirakenteeseen tulevat olemaan radikaaleja. Kiinteistö- ja rakennusalalla energian käytön vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ovat nousseet keskeisiksi muutostekijöiksi. Energian niukkeneminen ja kallistuminen korostavat rakentamisen elinkaariosaamista ja rakennusten energiatehokkuutta. EU:ssa uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä. Myös korjausrakentamiselle on asetettu kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Digitalisoitumisen myötä asuntoja pystytään hallitsemaan yhä tarkemmin. Tilojen käyttöasteen tehostaminen, energiankulutuksen optimointi ja hyvät sisäilmaolosuhteet sekä rakennusosien huoltotarpeen ennakoiminen tulevat helpottumaan. Kulutuskäyttäytymistä ohjataan ekologisempaan suuntaan mm. antamalla asukkaille heidän omia energian- ja vedenkulutustietojaan. Suomessa kulutettavasta energiasta vajaa 70 % ostetaan ulkomailta. Toisaalta EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan Suomen riippuvuus tuontienergiasta oli vuonna 2012 noin 45 %, kun ydinvoima lasketaan kotimaiseksi energialähteeksi (polttoaineen osuus ydinvoiman kokonaiskustannuksista on pieni, ja ydinpolttoaineella on toimivat maailmanmarkkinat). EU-tavoitteiden mukaisesti uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta nostetaan Suomessa vähintään 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä, mikä on EU-maiden kolmanneksi korkein tavoite. Tuontienergiariippuvuuden vähentämiseksi edelleen Suomessa voidaan kehittää lisää uutta ja omaa energiantuotantoa ja parantaa energiatehokkuutta sekä vähentää talouskasvun ja energian kulutuksen yhteyttä. Uusiutuvien energialähteiden sekä energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittäminen on myös mahdollisuus talouden kannalta, sillä globaalit markkinat ovat myös voimakkaassa kasvussa. Tuontienergiariippuvuuden vähentämiseksi edelleen Suomessa voidaan kehittää lisää uutta ja omaa energiantuotantoa ja parantaa energiatehokkuutta. Sähköisten palveluiden ja digitaalisen tiedonsiirron kasvaessa koko ajan olennaista on myös tarkastella niiden energiatehokkuutta ja pyrkiä kehittämään energiatehokkaita laitteita, palveluita ja toimintamall |