Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa lähes kaikkeen toimintaan21.01.2015 0.07
Ennusteiden mukaan keskilämpötila nousee Suomessa 2–5 astetta ja sademäärä lisääntyy jopa 20 prosentilla ennen vuosisadan loppua. Etenkin talvilämpötilat kohoavat ja hyvin ankarat pakkaset harvinaistuvat, hellejaksot yleistyvät ja kaikkein ylimmät lämpötilat kohoavat. Pilvisyys lisääntyy erityisesti talvisin. Lämpötilan muuttumisen johdosta lumipeitteinen aika vuodesta lyhenee, lumikerroksen paksuus ja vesiarvo pienenevät sekä routaa on nykyistä vähemmän. Talvisin sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä. Routaisuuden vähentyessä metsien myrskytuhoja syntyy useammin ja laajemmin. Rankkasateiden odotetaan voimistuvan enemmän kuin keskimääräisten sateiden. Talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran ja kesällä poutajaksot saattavat hieman pidentyä. Jääkauden jälkeisen maanpinnan kohoamisen vaikutus meriveden pintaa laskevana tekijänä heikentyy, ja Suomenlahdella pinnan taso saattaa kääntyä nousuun. Ennusteiden mukaan keskilämpötila nousee Suomessa 2–5 astetta ja sademäärä lisääntyy jopa 20 prosentilla ennen vuosisadan loppua. Merkittävä osa ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista ilmenee suoraan tai välillisesti ihmisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Ilmaston lämmetessä helteen aiheuttamat terveysongelmat voivat yleistyä ja vastaavasti kylmyyteen liittyvät terveysongelmat vähentyä. Rankkasateiden yleistyminen voi lisätä talousvesien pilaantumisen riskiä. Hyönteisten tai muiden eläinvälitteisten tautien levinneisyydessä ja epidemiologiassa voi tapahtua muutoksia. Merkittävä osa ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista ilmenee suoraan tai välillisesti ihmisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Ilmaston lämpenemisestä johtuva kasvukausien pidentyminen ja talvien leudontuminen lisäävät kasvinsuojeluriskejä. Olosuhteiden muutokset suosivat nykyisiä tauti- ja tuholaislajejamme sekä edistävät muualta tulevien kasvintuhoojien kotiutumista ja yleistymistä Suomessa. Eräiden skenaarioiden perusteella kasvilajien ja -lajikkeiden levinneisyysalueiden siirtyminen pohjoisemmaksi avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle peltoviljelylle. EU:n komissio on ehdottanut kasvihuonekaasujen -40 % päästövähennystavoitteen asettamista vuodelle 2030 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Kansainväliset ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jatkuvat. Tarve hillitä ilmastonmuutosta vaikuttaa merkittävästi maapallonlaajuisen yhteistyön kautta ihmisten ja yhdyskuntien toimintaan ja elämään. Edessä näyttää olevan siirtyminen asteittain vähähiiliseen yhteiskuntaan. Teknologia ja innovaatiot vähentävät päästöjä tai optimoivat luonnonvarojen kulutusta, mutta muutoksia tarvitaan myös asumisessa, liikkumisessa ja ruokailussa. Ilmastopolitiikassa sopeutumisen painoarvo tulee kasvamaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvien teknologioiden ja tuotteiden käyttö ja kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti, etenkin uusissa kasvavissa talouksissa. |