Ajoneuvolla jäälle?16.01.2015 18.58 Jääpeite lyhentää välimatkoja ja mahdollistaa saaristoalueilla monet kuljetukset, jotka avoveden aikaan olisivat mahdottomia tai ainakin vaikeita. Jään laatu ja paksuus määrittävät jään kantokyvyn. Jään kantavuus mitataan jään tehollisen vahvuuden mukaan. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä ja se lasketaan kokonaan jään teholliseen vahvuuteen. Tumma kohvajää on syntynyt tiivistyneen lumen ja veden jäätyessä. Jos se on jäätynyt kiinni teräsjäähän, voidaan tumman kohvajään paksuudesta laskea puolet teholliseen jään vahvuuteen. Jos kohvajää on vaaleaa, sitä ei lasketa lainkaan mukaan jään teholliseen vahvuuteen. Jos jää muodostuu kahdesta erillisestä jääkerroksesta, joiden välissä on ilmaa, ei niiden paksuutta voi laskea yhteen.
Halkeamat heikentävät aina jään kantavuutta vaikkeivät ne ulottuisikaan sen läpi. Halkeaman reunalla jään kantavuus on noin puolet ja halkeamien risteyskohdassa enää noin neljännes ehjän jään kantavuudesta.
Jäälle tultaessa on aina ajettava mahdollisimman hitaasti. Ajoneuvolla ajettaessa kantavuuteen vaikuttaa jään vahvuuden ohella jään alla syntyvä veden aaltoliike. Jään kantavuus on heikoimmillaan, kun ajoneuvon nopeus on sama kuin aallon nopeus, sillä silloin aallon reuna muodostuu niin jyrkäksi, että se voi rikkoa jääkuoren. Mikäli ajoneuvon nopeus on hitaampi kuin aaltoliikkeen nopeus, ei ongelmia synny. Turvallisuutensa vuoksi ajoneuvolla liikkujan on tunnettava erittäin hyvin liikkumisalueensa syvyys- ja jääolot. Autoilla on varminta liikkua vain merkityillä jääteillä. Jäätiellä ajettaessa riittävä turvaväli on erittäin tärkeä turvallisuuden säilyttämiseksi. Turvavälin pituutta on hankala määrittää, mutta ajoneuvojen ei koskaan tulisi kulkea 50 metriä lähempänä toisiaan. Peräkkäin ajavista jälkimmäisellä on veden ja jään aaltoliikkeestä johtuen suurempi vaara painua jään läpi. Vauhtia on hiljennettävä, kun kohdataan toinen ajoneuvo. Joitain esimerkkejä kriittisistä nopeuksista
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
