Vahvan tilauskannan purkautuminen nostaa uusien autojen rekisteröintejä02.05.2023 14.00
Huhtikuussa rekisteröitiin 7 304 uutta henkilöautoa, mikä on 13,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Henkilöautoja on tammi-huhtikuun aikana rekisteröity yhteensä 28 273, joka on 0,4 prosenttia viime vuoden alkua vähemmän. Pitkän aikavälin keskiarvosta on alkuvuonna jääty noin 23 prosenttia, sillä komponenttipula on jarruttanut autojen tuotantoa jo useamman vuoden ajan. Autojen saatavuus on vähitellen paranemassa, ja viime vuosien aikana kertynyt tilauskanta purkautuu rekisteröinneiksi pääosin kuluvan vuoden aikana. Käytettyjen henkilöautojen on alkuvuoden aikana ollut viime vuotta vilkkaampaa, ja sama suuntaus jatkui myös huhtikuussa. Autoliikkeissä käytettyjen autojen kauppaa on tammi-huhtikuussa käyty noin 3,2 prosenttia viime vuoden alkua vilkkaammin. Pakettiautoja ensirekisteröitiin huhtikuussa 805, joka on 2,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana on rekisteröity yhteensä 3 350 pakettiautoa, mikä on 11,3 prosenttia viime vuotta vähemmän. Kuorma-autojen rekisteröinnit ovat muita ajoneuvolajeja selvemmässä kasvussa. Kuorma-autoja ensirekisteröitiin huhtikuussa yhteensä 313, joka on 34,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Yli 16 tonnin painoluokan kuorma-autoja on tammi-huhtikuussa rekisteröity yhteensä 999, joka on 23,2 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Keskiraskaita 6–16 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin tammi-huhtikuussa 61, joka on 29,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin 285, joka on 21,8 prosenttia viime vuotta enemmän. Uusia linja-autoja on tammi-huhtikuussa rekisteröity 81, joka on 6,0 prosenttia enemmän kuin pitkän aikavälin keskimääräinen alkuvuoden rekisteröintien määrä. Tieliikenteen verotuksen taso alenee lähivuosina – kansalaiset näkevät kehityksen suotuisanaHenkilöautojen rekisteröinnit ovat viime vuosina jääneet selvästi viime vuosikymmenen keskiarvostaan, ja autokanta on ikääntynyt aiempaa nopeammin. Autokannan hidas uusiutuminen uhkaa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja hyvin alkamassa olevaa sähköistymiskehitystä. Vahvasta tilauskannasta huolimatta kuluvan vuoden ensirekisteröintien arvioidaan jäävän jo toisena vuonna peräkkäin noin 80 000 henkilöautoon, kun keskimäärin viime vuosikymmenellä rekisteröitiin noin 112 000 autoa vuosittain. Auto- ja liikennealan vaalikoneessa selvitettiin maaliskuussa ehdokkaiden näkemyksiä liikennepolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, muun muassa autokantaa uudistavaan liikenteen verotukseen ja liikenteen päästövähennystoimiin. Noin neljännes ehdokkaista osallistui vaalikoneeseen – yhteensä 610 eduskuntavaaliehdokasta vastasi vaalikoneen kysymyksiin. Kansalaisten vaalikonevastausten avulla voidaan lisäksi peilata, mitä mieltä suomalaiset ovat yleisesti liikennepolitiikan suuntaviivoista. Vaalikoneen täytti 2 677 kansalaista. Tieliikenteen verotuksella on haluttu suosia vähäpäästöisiä autoja. Mitä vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia autot ovat ja mitä vähemmän liikenteessä käytetään fossiilisia polttoaineita, sitä vähemmän liikenteestä syntyy verotuloja. Liikenteen erillisverotulot olivat vuonna 2022 noin 4,2 mrd. euroa. Vuoteen 2030 mennessä verokertymän arvioidaan alenevan noin 1,5 mrd. eurolla, jos liikenteen verotukseen ei tehdä muutoksia. ”Verotuksen aleneva suunta osoittaa, että tieliikenteen verotuksen ympäristöohjaus toimii. Vuoden 2030 alentunutkin verokertymä olisi edelleen eurooppalaisittain korkea. Se vastaisi kansantalouden kokoon suhteutettuna suurin piirtein Ruotsin nykytasoa”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta. Vaalikoneen vastauksissa tieliikenteen verotason alentamisen nähtiin yleisesti olevan hyvä kehityssuunta päästöjen vähentyessä. Kansalaisista lähes 70 prosenttia piti mahdollisena, että verotason annettaisiin vähitellen alentua. Myös suurin osa ehdokkaista olisi valmis arvioimaan uudelleen liikenteen verotasoa. Ehdokkaista myönteisimmin verotason alenemiseen suhtautuivat Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien ehdokkaat, jotka suhtautuvat myönteisimmin myös auton hankinnan yhteydessä maksettavan autoveron alentamiseen. Lähes 80 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista alentaisi autoveroa autokannan kierron nopeuttamiseksi. Päästövähennystoimista suosituimpia ovat romutuspalkkio ja sähköistymisen nopeuttaminen Suurin osa ehdokkaista arvioi, että liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää autokannan uusiutumista nopeuttavia lisätoimia. Myös edellisen hallituksen laatima Fossiilittoman liikenteen tiekartta ja liikenne- ja kuljetusalan toimialojen omat tiekartat osoittavat, että liikenteelle asetettuja päästövähennystavoitteita ei saavuteta nykytoimilla. ”Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää lähivuosina sähköistymisen nopeutumista. Myös suurin osa vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista ja ehdokkaista oli sitä mieltä, että nykyinen sähköistymiskehitys ei ole riittävä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tieliikenteen päästöjen vähentämistoimista eniten kannatusta niin kansalaisilta kuin ehdokkailtakin saivat autoveron alentaminen, autokannan kiertoa nopeuttavat romutuspalkkiot ja liikenteen sähköistymisen nopeuttaminen hankintakannusteilla”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä. |
