Itä-Suomen yliopisto kartoitti: Kustannusten voimakas nousu ja tiestön rapistuva kunto toimijoiden suurimmat huolet puutavaran autokuljetuksessa07.01.2023 17.00
Itä-Suomen yliopisto selvitti, mitkä ovat merkittävimmät nykytoimintaympäristön haasteet raakapuun kaukokuljetuksessa ja toisaalta mitkä olisivat potentiaalisimmat kehitystoimenpiteet seuraaville lähivuosille. Kysely lähetettiin puutavaran autokuljetusyrittäjille, puunhankintaorganisaatioiden edustajille sekä alan tutkijoille. Kaikki vastaajaryhmät nostivat esille voimakkaan huolen kustannusten rajusta noususta ja tiestön heikkenevästä kunnosta. Suomessa puutavaraa kuljetetaan keskimäärin 1 400 puutavara-autoyhdistelmällä. Metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta kolme neljäsosaa liikkuu kokonaisuudessaan puutavara-autoilla ja loppu neljännes raakapuusta on kumipyörillä sen alkukuljetuksen ajan. Puutavaran kaukokuljetusta tekee lähes 600 puutavaran autokuljetusyrittäjää, jotka omistavat tyypillisesti 1-3 puutavara-autoyhdistelmää. Toimiala pahassa vastatuulessa Vuoden 2021 alusta vuoden 2022 alkuun dieselin keskihinta nousi voimakkaasti 1,38 eurosta 1,78 euroon. Tämän vuoden alussa talouden lähdettyä vihdoin kasvuun kahden koronavuoden jälkeen ja erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan polttoaineiden hinnat ovat lähteneet rajulle laukalle. Tämä on merkittävästi rasittanut autokuljetusyrittäjien taloutta. Tilastokeskuksen mukaan polttoaineen osuus puutavara-autokuljetusyrityksen kustannusrakenteesta on 35 prosenttia, työvoimakustannusten osuus 34 prosenttia ja pääoman poistojen ja korkojen osuus 14 prosenttia.
(kuva: Dieselin keskihintakehitys tammikuusta 2021 kesäkuuhun 2022. Lähde: Tilastokeskus.) Kustannusten räjähdysmäinen nousu ja tiestönkunto huolina Suurimpina toiminnan nykyhaasteina vastaajat näkivät polttoaineen hinnan ja yleisen kustannustason nousun sekä liiketoiminnan kannattavuuden. Samoin tieverkoston kunnossa ja sen kunnossapidossa nähtiin olevan merkittävää parantamisen varaa. Myös muiden tuotannontekijöiden (autokaluston ja työvoiman) kustannusten nousu oli vastaajien, erityisesti autokuljetusyrittäjien huolena. Lisäksi merkittävinä ongelmina koettiin aikatauluajo tehtaille, kiire ja hektisyys työssä ja toisaalta kausivaihtelu toiminnassa sekä tehtaiden suhteellisen suppeat pyöreän puun varastotilat. Vastaajat kantoivat huolta myös autokuljetusyrittäjien työssäjaksamisesta. Ammattitaitoisten kuljettajien saatavuus toimialalle ja toisaalta heidän siirtymisensä töihin muille toimialoille olivat erityisesti puunhankintaorganisaatioiden edustajien huolenaiheina. Polttoaineverohelpotuksia raskaalle liikenteelle odotettiin Merkittävimmiksi kehityskohteiksi vastaajat näkivät tieverkoston kunnon parantamisen sekä tiestön kunnossapidon laadun nostamisen. Kaikki vastaajaryhmät kaipasivat myös polttoaineverohelpotuksia raskaalle liikenteelle. Lisäksi erityisesti autokuljetusyrittäjät näkivät tar- vetta kuljetusten hinnoitteluun kannattavan yritystoiminnan tasolle. Samoin vastaajat sanoivat, että puutavarankuljetusalan houkuttelevuutta on lisättävä ja alan arvostus on saatava nykyistä paremmalle tasolle. Vastaajat korostivat myös, että sekä kuljettajien että autokuljetusyrittäjien työssäjaksamisesta on huolehdittava. Samoin tutkimukseen osallistuneet näkivät tarvetta tehostaa puutavara-autonkuljettajakoulutusta. Johtamisen ja esimiestyön tehostamisella ja parantamisella vastaajat arvioivat myös voitavan kehittää toimintaa puutavaran kaukokuljetuksessa. Kausivaihtelun tasaaminen toivelistalla Autokuljetusyrittäjät toivoivat lisäksi, että kausivaihtelua pitäisi saada vähennettyä ja että eri toimijoilla olisi oltava yhtenäiset käytännöt mahdollisten ylikuormien käsittelyssä. Autokuljetus- yrittäjät ja puunhankintaorganisaatioiden edustajat korostivat myös, että puutavaran kaukokuljetusten kustannus- ja energiatehokkuutta pystyttäisiin parantamaan vähentämällä kuorma-autojen polttoaineen kulutusta moottoriteknologiaa kehittämällä. Lisäksi puunhankintaorganisaatioiden edustajat esittivät, että nykyistä raskaampia (yli 76 tonnia) puutavara-autoyhdistelmiä on voitava hyödyntää tehokkaammin ja lisäksi HCT (high capacity transport, kokonaispainoltaan yli 76-tonnisten) -ajoneuvoyhdistelmien nykyistä lupakäytäntöä on kyettävä helpottamaan. Tutkijat puolestaan näkivät, että reaaliaikainen tiestön kuntotieto voisi parantaa ja tehostaa tiestön kunnossapitoa, ajantasaiset metsäkuljetussuoritteet tienvarsivarastoista voisivat tehostaa puutavaran kaukokuljetusta sekä useammalle asiakkaalle ajon (moniasiakkuuden) lisääminen tehostaisivat raakapuun kaukokuljetusta Suomessa.
(kuva: Tutkimukseen vastanneiden ryhmien mielestä suurimmat haasteet ja ongelmat puutavaran kaukokuljetuksessa alkuvuonna 2022. Käytetty skaala: 1=Ei lainkaan merkittävä … 5=Erittäin merkittävä.) Kannattavat ja hyvinvoivat kuljetusyritykset biotalous-Suomen perusta Tehty tutkimus osoitti, että puutavaran kaukokuljetussektorilla eletään erittäin haasteellisia aikoja. Valtiovaltaa kaivataan tueksi, että toimialalla selvittäisiin erityisesti polttoaineiden hintojen rajusta noususta. Heinäkuun alussa valtioneuvoston tekemä päätös laskea liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite 12 prosenttiin on helpottanut viime viikkoina kuljetussektoria. Valtiovallalta odotetaan myös lisäpanostusta julkisen tieinfran kunnossapitoon. Julkisen tieverkon korjausvelka on kasvanut vuosi vuodelta ja on nykyään jo yli 1,5 miljardia euroa. Lisäksi on laskettu, että yksityisteillä ja niiden silloilla on yhteensä yli miljardin euron suuruinen korjausvelka. Huonokuntoiset tiet ja sillat aiheuttavat puutavara-autoille ylimääräistä ajoa ja luovat tarpeetonta tehottomuutta raakapuun autokuljetuksiin, mikä on saatava poistettua, kun tavoitellaan parempaa energiatehokkuutta Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartan mukaisesti. Puutavaran kaukokuljetustoimialalla on myös pyrittävä nostamaan alan houkuttelevuutta ja parantamaan alan arvostusta. Erittäin tärkeässä roolissa on myös niin autonkuljettajien kuin kuljetusyrittäjienkin hyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolehtiminen. Kannattavia ja hyvinvoivia puutavaran autokuljetusyrityksiä tarvitaan jatkossakin rakennettaessa uusiutuviin materiaaleihin ja raaka-aineisiin pohjautuvaa biotalous-Suomea.
(kuva: Tutkimukseen vastanneiden ryhmien mielestä merkittävimmät kehitystoimenpiteet puutavaran kaukokuljetuksen tehostamiseksi alkuvuonna 2022. Käytetty skaala: 1=Ei lainkaan merkittävä … 5=Erittäin merkittävä.) Artikkeli: Topi Rantala & Kalle Kärhä, Itä-Suomen yliopisto Artikkeli perustuu metsätieteiden yo Topi Rantalan metsätieteiden kandidaatin tutkielmaan, jonka professori Kalle Kärhä ohjasi Itä-Suomen yliopistossa metsätieteiden osastolla. Tutkimus liittyy professori Heli Peltolan johtaman Metsät ja biotalous (FOBI) -tutkimusyhteisön tutkimusalaan ja sitä on tukenut myös Itä-Suomen yliopiston koordinoima ja professori Jyrki Kankaan johtama UNITE-lippulaiva. Tehdyn tutkimuksen tulokset tarjoavat hyvän perustan uusien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rakentamiseen Itä-Suomen yliopistossa. *** Näin tutkimus toteutettiin *** Itä-Suomen yliopisto tutki, mitkä ovat puutavaran kaukokuljetuksen parissa työskentelevien toimijoiden mielestä suurimpia haasteita nykytoimintaympäristössä puutavaran kaukokuljetuksessa. Samoin tavoitteena oli kartoittaa kaukokuljetuksen parissa työskentelevien mielestä potentiaalisimmat kehitystoimenpiteet seuraaville lähivuosille. Internet-pohjainen Webropol- kysely lähetettiin vastaajille 14.2. ja se suljettiin 8.3.2022. Kysely lähetettiin 349 autokuljetusyrittäjälle sekä 14 puunhankintaorganisaation ja 15 tutkimussektorin edustajalle. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 86 kuljetusyrittäjää (vastausprosentti 25 %), 9 puunhankintaorganisaation edustajaa (64 %) ja 9 tutkijaa (60 %). Kyselyssä vastaajille esitettiin yhteensä 41 potentiaalista toimintaympäristön haastetta ja pullonkaulaa sekä 44 mahdollista kehitysideaa ja -toimenpidettä. |
