Viime talvi toi kitkarenkailla varustettujen autojen vahinkotilastoon pienen nousun

Rengassesonki on alkamassa, ja monessa autotallissa mietitäänkin, olisiko aika siirtyä nastoista kitkoihin. Talvirengaskauden lähestyessä LeasePlan kävi läpi leasingautojen vahinkotilastoa ja vertaili, löytyykö kitkarenkaiden ja nastarenkaiden väliltä selviä eroja talviajan vahingoissa.

Talvikausi 2021–2022 toi kitkarenkailla varustettujen autojen vahinkotilastoon pienen suhteellisen nousun. Syy saattaa löytyä säästä, koska viime talvi oli aikaisempia vuosia pidempi ja talvipäiviä kertyi kaikkiaan 105 kappaletta, kun edellisenä vuotena niitä oli vain 78.

– Edellisenä talvena kitkarenkailla tapahtui noin 26 prosenttia vahingoista ja nastoilla noin 74 prosenttia. Viime vuonna luvut olivat noin 31 prosenttia ja 69 prosenttia. Vahinkojen määrät ovat kuitenkin olleet hyvin suhteessa rengastyypin yleisyyteen, kitkarenkailla ajettujen vahinkojen osuus kasvaa suurin piirtein samassa tahdissa kuin kitkarenkaitten osuus autokannassa kasvaa, kertoo Commercial Data Analyst Anton Holmström.

Seuranta ajoittuu talvikuukausille eli joulu–maaliskuille, ja siitä on poistettu tuulilasivahingot, toisen osapuolen aiheuttamat vahingot sekä auton paikallaan ollessa tapahtuneet vauriot, kuten ilkivalta.

Ajotavalla suurin merkitys

LeasePlanin tilastosta voikin päätellä, ettei rengastyypillä ole suoraa yhtäläisyyttä vahinkojen määrään. Tulos on yllättävänkin hyvin linjassa autojen määrän kanssa. Holmström ja Head of Insurance Mika Väisänen toteavatkin, että ajo-olosuhteilla ja kelin mukaisella ajotyylillä, eli siis kuljettajalla, on eniten merkitystä turvallisessa ajossa.

– Tärkeää on myös katsoa, että renkaat ovat kunnossa ja tarkistaa renkaiden ilmanpaineet säännöllisesti, miettii Väisänen.

Leasingautojen renkaat tarkastetaan myös LeasePlanin kumppanirengasliikkeissä kausisäilytyksen aikana tai viimeistään vaihdon yhteydessä ja tarvittaessa ne uusitaan.

Peruserona kitka- ja nastarenkaiden välillä voi pitää sitä, että nastat pitävät edelleen paremmin jäisellä tiellä. Nastarenkailla jarrutusmatka on jäällä lyhyempi. Kaikilla muilla pinnoilla, mukaan lukien lumella, uusimmat pohjoisiin olosuhteisiin suunnitellut kitkarenkaat pärjäävät yhtä hyvin. Nastarenkaat koetaan turvallisiksi, koska niissä on pitoa kaikilla keleillä. Kitkoilla ajavien onkin ennakoitava tilanteita kelin mukaan enemmän kuin nastoilla ajavien. Toki ennakoimista tarvitaan molemmilla renkailla. Jos autolla on lähdettävä liikenteeseen joka säässä, voivat nastarenkaat olla turvallisin valinta.

Vähemmän hiukkaspäästöjä ja melua

LeasePlanilla on huomattu, että niin nastoilla kuin kitkoillakin on vannoutuneet kannattajansa ja esimerkiksi leasingkauden aikana harvoin vaihdetaan rengastyyppiä. Uusiin työsuhdeautoihin laitetaan alle kuitenkin aikaisempaa enemmän kitkarenkaita ja varsinkin sähköautoissa kitkat ovat yleinen valinta. Noin puolet kuljettajista valitsee sähköautoon kitkarenkaat. Pakettiautoihin valitaan edelleen lähes poikkeuksetta nastarenkaat.

Head of Business Development Tiina Märijärvi uskoo sähköautojen ja kitkojen liiton johtuvan ympäristönäkökulmista. Kitkat aiheuttavat vähemmän hiukkaspäästöjä, koska ne eivät riko tien pintaa. Kitkarenkaat ovat myös hiljaisemmat.

– Esimerkiksi Helsingin kaupunki kokeilee seuraavan kolmen vuoden aikana nastarengaskieltoa Lönnrotinkadulla. Sen tarkoituksena on selvittää kiellon vaikutusta kitkarenkaiden yleistymiseen sekä ilmanlaatuun ja meluun alueella. Kitkat ovat tuttuja Oslossa ja Tukholmassa, joissa vastaavia kieltoja on jo toteutettu, eikä niillä ole tilastojen mukaan ollut vaikutusta onnettomuuksien lisääntymiseen kaupungeissa. Odotan kiinnostuneena Helsingin kokeilun tuloksia, Märijärvi kertoo.

Märijärvi ajaa itse kitkarenkailla ja arvostaa niiden ajomukavuutta ja hiljaisuutta. Yksi tärkeä etu on myös se, että renkaiden kausivaihdon voi aikatauluttaa joustavasti. Kun nastarengasautoilijat tutkivat kalenteria ja sääennusteita, voivat kitkoilla ajavat sopia huoletta vaihtoajan loka-marraskuun vaihteeseen.

– Kitkarenkailla ei tarvitse rapistella sulilla teillä syksyn ensimmäisten liukkaiden kelien jälkeen, kun lämpötilat sahaavat vielä usein pitkäänkin plussan puolelle, Märijärvi tiivistää.

Myös Väisänen on ajanut jo pitkään kitkoilla, ja pitää niitä parhaana vaihtoehtona omassa kulkemisessaan. Holmström puolestaan luottaa nastoihin, eikä ole suunnitellut kitkarenkaisiin siirtymistä.

Tieliikennelain mukaan talvirenkaita tulee käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos keli sitä edellyttää. Nastarenkaita ei saa käyttää maaliskuun jälkeen, jos keli ei sitä edellytä. Talvirenkaan kulutuspinnan pääurien syvyyden on oltava vähintään kolme millimetriä. Autoilijan vastuulla on huolehtia, että renkaat ovat turvalliset ja keliin sopivat.