92-tonninen HCT-auto tekee ilmastotekoja ja pelastaa maailmaa joka kuormalla

(kuva yllä: Mäntytukin kuormausta HCT-auton perävaunuun terminaalissa Kari Malmstedt Oy:n HCT-autolla.)

Marinin hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Liikenne- ja viestintäministeriön Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. 

Vain 10 HCT-autoa puuraaka-ainekuljetuksissa

Viime vuonna julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön Yhteenveto toimialojen vähähiilitiekartoista -raportissa todettiin, että hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 on teollisuuden ja muiden toimialojen osalta saavutettavissa olemassa olevilla tai näköpiirissä olevilla teknologioilla. Tiekarttojen toteutuminen edellyttää kuitenkin, että investointiympäristö on suotuisa ja useat reunaehdot toteutuvat. 

Yhdeksi keinoksi Yhteenveto-raportissa nostettiin isompien - pidempien tai raskaampien - autoyhdistelmien eli niin sanottujen HCT (High Capacity Transport) -autojen lisääminen. Massan suhteen HCT-autoilla tarkoitetaan kokonaispainoltaan yli 76-tonnisia autoyhdistelmiä.

Sallittua pidempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia on Suomessa kokeiltu vuodesta 2013 lähtien Traficomin poikkeusluvilla. Käyttökokemukset HCT-kuljetuksista ovat olleet erittäin hyviä. Traficomin internet-sivujen mukaan liikenteessä on nykyisin raskaampia, yli 76-tonnin massalla liikennöiviä autoyhdistelmiä yhteensä 21 kappaletta. 

Metsätehon Pirjo Venäläisen ylläpitämien tilastojen mukaan Traficomin myöntämä poikkeuslupa on voimassa yhteensä viidellä HCT-puutavara-autoyhdistelmällä ja viidellä HCT-hakeautoyhdistelmällä metsäteollisuuden kuljetuksissa.

(kuva: 92-tonninen, 12-akselinen HCT-auto lähdössä terminaalista kohden Stora Enson Honkalahden sahaa.)

Malmstedtin HCT suurennuslasin alla

Yksi nykyisin operoivista HCT-puutavara-autoyhdistelmistä on Kari Malmstedt Oy:n omistama 92-tonninen puutavara-auto, jossa on neliakselinen Sisu Polar -vetoauto ja viisiakselinen perävaunu sekä kolmiakselinen puoliperävaunu. Malmstedtin 92-tonnisen HCT-autoyhdistelmän omapaino jää alle 28 tonnin, joten autoyhdistelmällä kuljetettavat hyötykuormat ovat kooltaan yli 64 tonnia.

Stora Enson ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin 92-tonnisen HCT-auton polttoaineen kulutusta kuormattuna-ajossa ja sitä verrattiin pitkiä kuljetusmatkoja ajaneeseen normaaliin 76-tonniseen puutavara-autoyhdistelmään, jossa vetoautona oli samanlainen 625-hevosvoimainen Sisu Polar kuin HCT-autossa. Polttoaineen kulutusseurantaa tehtiin lähes yhden ja puolen vuoden ajan vuosina 2019 ja 2020. Tutkimuksessa olleiden puutavara-autoyhdistelmien polttoaineen kulutusta ja polttoainetaloutta tarkasteltiin kolmella eri mittarilla:

1) litraa per ajettu 100 kilometri (L/100 km)

2) litraa per kuljetettu tonni (L/t)

3) millilitraa per tonnikilometri, eli kuljetetut tonnit kerrottuna ajetuilla kilometreillä (mL/tkm).

(kuva: PITKÄ KULJETUS - Pituutta tutkitulla HCT-autoyhdistelmällä oli 32 metriä. Yhdistelmän perävaunu oli A Weckman Oy:n valmistama.)

Kuormakoko isompi 

Tutkimusdataa 92-tonnisesta HCT-autosta kertyi yhteensä lä-hes tuhat tukki- ja kuitupuukuormaa. Kuormakoko 92-tonnisella HCT-autolla oli keskimäärin 65,0 tonnia. Vastaavasti tutkimuksessa olleella normaalilla 76-tonnisella puutavara-autolla keskikuormakoko oli 51,0 tonnia. Täten kuormakoko HCT-autolla oli keskimäärin 29 prosenttia isompi kuin 76-tonnisella autolla.

Polttoainetalous eri mittareilla tarkasteltuna  

1) Kun tarkasteltiin L/100 km -polttoaineen kulutusta, havaittiin, että HCT-puutavara-autolla polttoaineen kulutus oli 70-72 L/100 km, kun kuormattuna-ajomatka oli 100-300 kilometriä. 76-tonnisella puutavara-autolla keskikulutus oli puolestaan 61-64 L/100 km. Täten L/100 km -polttoaineen kulutus oli runsaat kymmenen prosenttia korkeampi HCT-autolla kuin 76-tonnisella autolla.

2) Katsottaessa polttoaineen kulutusta, joka oli suhteutettu kuljettuihin raakapuutonneihin (L/t), havaittiin että polttoaineen kulutukset olivat hyvin lähellä toisiaan tutkimuksen 92 ja 76 -tonnisilla puutavara-autoyhdistelmillä. Sadan kilometrin kuormattuna-ajomatkalla polttoaineen kulutus oli 1,1-1,3 L/t ja 300 kilometrin ajomatkalla polttoaineen kulutus oli 3,1-3,3 L/t.

3) Kun suurennuslasin alle oletettiin polttoaineen kulutus, joka jyvitettiin kuljetettua puutonnia ja kuormattuna-ajettua kilometriä kohden (mL/tkm), nähtiin, että vaakakuppi kääntyi polttoainetalouden suhteen selvästi 92-tonnisen HCT-puutavara-autoyhdistelmän eduksi: 92 -tonnisella HCT-autolla polttoaineen kulutus oli 10-12 mL/tkm, kun se 76-tonnisella autolla oli 12-13 mL/tkm, kun kuormattuna-ajomatka oli 100-300 kilometriä. Näin ollen HCT-auton polttoainetalous oli hieman yli kymmenen prosenttia parempi kuin 76-tonnisen auton.

Parhaimpana raskaan liikenteen polttoainetaloutta kuvaavana mittarina pidetään yleisesti polttoaineen kulutusta, jossa kulutus suhteutetaan kuljettuihin tonneihin ja ajettuihin kilometreihin eli tonnikilometreihin. Tällä mittarilla tarkastellen tutkimuksen 92-tonninen HCT -puutavara-auto oli taloudellisempi ja tehokkaampi kuin normaali 76-tonninen puutavara-auto.

Nykyinen HCT-lupakäytäntö ei toimi

Tehty tutkimus osoitti, että HCT-puutavara-autot ovat yksi, toimiva keino vähentää hiilidioksidi- ja muita päästöjä Suomessa. Nykyisin HCT-autot vaativat Traficomin poikkeusluvan. Tämä lupakäytäntö on valitettavasti hidastanut ja vaikeuttanut merkittävästi HCT-autojen yleistymistä metsäteollisuuden raakapuu- ja hakekuljetuksissa.  

Pyrittäessä aidosti vähentämään kasvihuonepäästöjä ja saavuttamaan vähähiilitiekarttojen haasteelliset tavoitteet tarvitaan uutta tulokulmaa HCT-autojen hyödyntämiseen Suomessa. Tut- kittu Kari Malmstedt Oy:n 92-tonninen ympäristöystävällinen HCT-auto tekee ilmastotekoja ja pelastaa maailmaa kuorma kuormalta joka päivä.    

Työryhmä: Kalle Kärhä, Antti Karjalainen, Hanna Haavikko

Valokuvat: Rasmus Rokka, Oy Sisu Auto Ab