Ponssen tilinpäätös 1.1.-31.12.2020: Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla - tilauskertymä odotettua vahvempi

Ponssen tilinpäätös 1.1.–31.12.2020:

- Liikevaihto oli 636,6 (Q1-Q4/2019 667,4) miljoonaa euroa.

- Q4 liikevaihto oli 205,2 (Q4/2019 203,3) miljoonaa euroa.

- Liiketulos oli 57,1 (Q1-Q4/2019 67,3) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 9,0 (10,1).

- Q4 liiketulos oli 13,7 (Q4/2019 20,7) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 6,7 (10,2).

- Tulos ennen veroja oli 39,6 (Q1-Q4/2019 66,6) miljoonaa euroa.

- Liiketoiminnan rahavirta oli 74,8 (43,7) miljoonaa euroa.

- Osakekohtainen tulos oli 1,15 (1,86) euroa.

- Omavaraisuusaste oli 54,3 (54,8) prosenttia.

- Tilauskanta oli 174,9 (256,8) miljoonaa euroa.

- Hallituksen osingonjakoehdotus 0,60 (0,30) euroa osakkeelta.

- Uusi tulosohjaus: Konsernin euromääräisen liiketuloksen odotetaan olevan vuonna 2021 hieman suurempi kuin 2020.

TOIMITUSJOHTAJA JUHO NUMMELA:

Vuosi 2020 alkoi kasvavan epävarmuuden merkeissä. Alkuvuotta leimasivat kauppasota, työmarkkinoiden levottomuus, Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhot ja hiljenevän markkinasyklin vaikutukset. Vahva tilauskantamme oli erinomainen puskuri alkuvuoden haasteille.

Todellinen shokki koettiin vasta ensimmäisen vuosineljänneksen lopulla, kun COVID-19-pandemian vaikutukset realisoituvat. Yhtiömme reagoi vaikeaan tilanteeseen terävästi ja pystyimme lieventämään pandemian aiheuttaman kriisin vaikutuksia. Yhteiskuntien sulkeutuessa rajoitustoimien vuoksi liiketoimintamme ennustettavuus muodostui erittäin vaikeaksi.

Pystyimme haastavasta tilanteesta huolimatta pitämään liikevaihtomme hyvällä tasolla sekä saavuttamaan noin yhdeksän prosentin kannattavuuden ja erinomaisen 74,8 miljoonan euron rahavirran. Luovutimme syksyllä asiakkaallemme 16 000. Vieremällä valmistetun PONSSEN.

Se, mikä yhtiömme näkökulmasta lähti liikkeelle osien saatavuuteen liittyvinä ongelmina, kääntyi nopeasti tuotteidemme kysyntään liittyväksi kriisiksi. Nopeasti pahenevan pandemian vaikutuksiin liittyvä epävarmuus hiljensi markkinoita voimakkaasti ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Epävarmuus vaikutti laajamittaisesti metsäalan toimijoihin. Tilauskantamme lähes puolittui toisella vuosineljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna ja etenkin Venäjän markkina hiljentyi ensimmäisenä voimakkaasti. Kesää kohden asiakkaillamme alkoi kuitenkin olla tarve saada koneita nopeammalla aikataululla ja pystyimme nostamaan tehtaamme takaisin kahteen vuoroon kesäkuun puolivälissä.

Toisella vuosipuoliskolla markkinatilanne helpottui asiakkaidemme työtilanteen normalisoituessa. Aasian hiljalleen tapahtunut palautuminen vaikutti Venäjän korjuuoperaatioiden käynnistymiseen ja tilanteemme alkoi vähitellen helpottua. Vuoden kolmannella neljänneksellä markkina alkoi virkistyä maailmanlaajuisesti ja samanaikaisesti osien saatavuus parantui. Markkinoiden elpyminen jatkui aivan loppuvuoteen saakka. Tilanteeseen nähden ja alkuvuoden hyvän tilauskannan siivittämänä selvisimme erinomaisesti. Lopulta myös vaihtokoneiden kysyntä palautui hyvälle tasolle ja samaan aikaan huoltopalvelumme kipusi takaisin normaalille kasvu-uralleen. Palautuminen pandemian aiheuttamasta kriisistä tapahtui selvästi odotuksia nopeammin.

Markkinoiden palautumisen ansiosta tilauskantamme vahvistui hiljalleen loppuvuotta kohden. Tilauskantamme vuoden lopussa oli 174,9 (256,8) miljoonaa euroa.

Ennusteidemme mukaan metsäkonemarkkina laski noin 20 prosenttia edellisvuodesta. Ponssen liiketoiminta-alueista varsinkin vaihtokonemyynnin ja huoltopalveluiden virkistyminen loppuvuotta kohti oli iso helpotus uuskonemarkkinan palautumisen ohella. Vaihtokonevarastomme on edelleen normaalia korkeammalla tasolla, mutta loppuvuoden hyvä vaihtokonemyynti helpotti merkittävästi liiketoiminnan rahavirtaa. Asiakkaidemme hyvän työtilanteen ansiosta huoltopalvelumme palasi takaisin normaalille tasolleen toisen neljänneksen notkahduksen jälkeen.

Ponssen kumulatiiviseksi liikevaihdoksi muodostui vuonna 2020 tilanteeseen nähden hyvä 636,6 (667,4) miljoonaa euroa, jossa oli laskua lopulta vain 4,6 prosenttia. Liikevoitoksi muodostui 57,1 (67,3) miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentiksi 9,0 (10,1) prosenttia. Liiketoiminnan rahavirta oli erinomainen 74,8 (43,7) miljoonaa euroa. Onnistuimme käyttöpääoman hallinnassa kuluneen vuoden aikana erittäin hyvin.

Pandemiarajoitukset näkyivät kaikissa toiminnoissamme ympäri maailmaa. Päätöksenteon lähtökohtana oli asiakkaidemme ja kaikkien ponsselaisten terveys ja turvallisuus. Tavoitteena oli pitää huoltopalvelukeskukset ja tehdas kaikin mahdollisin keinoin puhtaana koronaviruksesta. Toimihenkilöiden siirtyminen keväällä etätyöhön onnistui yli odotustemme ja pystyimme varmistamaan ihmistemme turvallisuuden jatkaen samalla kehitystämme normaalisti. Tehtaamme säästyi tartunnoilta ja ihmistemme esimerkillinen vastuunkanto tuotti tulosta. Työelämän ja toimintatapojen muutos on Ponssella pysyvää. Palaamme pandemian jälkeen takaisin toimistoihin, mutta haluamme pitää kiinni etätyön hyväksi koetuista mahdollisuuksista ja käyttää viestinnässämme ja yhteydenpidossamme aiempaa enemmän sähköisiä kanavia.

Vuodesta 2010 lähtien olemme investoineet tuotekehitykseen 141 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuteen 235 miljoonaa euroa. Ponssen jatkuva ja tarkoituksenmukainen kehittyminen on meille keskeistä. Jakelu- ja huoltoverkostomme kehittyy maailmalla nopeasti. Kehitämme verkostomme organisaatiota ja toimintatapoja systemaattisesti, ja pyrimme laajentumaan tehokkaasti uusille markkina-alueille. Ponsse-verkoston myynnin ja huollon päivittäinen työ pitää asiakkaamme tyytyväisinä ja varmistaa menestyksemme pitkällä aikavälillä. Samalla panostamme merkittävästi tuotekehitykseemme ja valmistusverkostoomme pitääksemme laaduntuottokykymme ja tuottavuutemme mahdollisimman hyvässä kehityksessä.

LIIKEVAIHTO

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 636,6 (667,4) miljoonaa euroa, joka on 4,6 prosenttia vähemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 79,6 (78,2) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 39,6 (38,0) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 23,6 (19,7) prosenttia, Venäjä ja Aasia 14,6 (17,6) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 21,7 (24,0) prosenttia sekä muut maat 0,5 (0,7) prosenttia.

TULOSKEHITYS

Liiketulos oli 57,1 (67,3) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 9,0 (10,1) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 12,4 (23,5) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 85,7 (92,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 47,8 (57,6) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -17,7 (-1,0) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -15,2 (0,4) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 42,2 (98,0) miljoonaa euroa. Emoyhtiö on arvostanut nettosijoitusta Ponsse Latin America -tytäryhtiöön käypään arvoon kirjaamalla luottotappiota myyntisaamisista ja arvonalentumista pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 30,4 miljoonaa euroa samalla, kun tytäryhtiön operatiivinen suorituskyky on parantunut. Saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista, joiden arvostamiseen liittyvistä suojaamattomien erien realisoitumattomista kurssitappioista kirjaamattomat verosaamiset vaikuttavat konsernin efektiiviseen veroasteeseen.

Katsauskauden tulokseksi muodostui 32,3 (52,0) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,15 (1,86) euroa.

TASE JA RAHOITUS

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 474,0 (426,8) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 142,1 (153,2) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 35,4 (47,2) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 123,6 (48,7) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 255,0 (232,1) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 197,3 (208,0) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 114,5 (81,7) miljoonaa euroa. Yhtiö on varmistanut likviditeettiään nostamalla rahoituslimiiteistä ja yritystodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 21%. Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudettomia lainoja ilman rahoituskovenantteja. Konsernin nettovelat olivat -9,1 (32,9) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) -3,6 (14,2) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 54,3 (54,8) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli 74,8 (43,7) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -20,0 (-28,2) miljoonaa euroa.

COVID-19-PANDEMIAN VAIKUTUS

Koronaviruspandemia on aiheuttanut nopeita muutoksia yhtiön toimintaympäristössä. Yhtiön johto on pyrkinyt aktiivisesti seuraamaan ja ennakoimaan pandemian kehittymistä sekä ryhtynyt pandemian vaikutusten ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin. Koronapandemian pitkittyminen voi vaikuttaa merkittävästi komponenttien saatavuuteen.

Yhtiö reagoi COVID-19-pandemiaan nopeasti ja yhtiön johto alkoi valmistelemaan vaihtoehtoisia toimintasuunnitelmia muuttuvaan ympäristöön. Rahoituksen osalta yhtiö on tehnyt kaikki tarvittavat toimenpiteet yhtiön jatkuvuuden varmistamiseksi.

Pandemiarajoitukset näkyivät yhtiön kaikissa toiminnoissa ympäri maailmaa. Päätöksenteon lähtökohtana oli asiakkaiden ja kaikkien ponsselaisten terveys ja turvallisuus.

Yhtiön toimihenkilöt siirtyivät keväällä etätyöhön onnistuneesti ja yhtiö pystyi varmistamaan ihmisten turvallisuuden jatkaen samalla kehitystyötä normaalisti. Yhtiön tuotanto säästyi tartunnoilta ja työntekijöiden esimerkillinen vastuunkanto tuotti tulosta. Työelämän ja toimintatapojen muutos on Ponssella pysyvää. Pandemian jälkeen yhtiö pitää kiinni hyväksi koetuista digitaalisista toimintatavoista ja käyttää niitä sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässään ja yhteydenpidossaan aiempaa enemmän.

Markkinatilanne

Nopeasti pahenevan pandemian vaikutuksiin liittyvä epävarmuus hiljensi markkinoita voimakkaasti ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toisella vuosipuoliskolla markkinatilanne helpottui yhtiön asiakkaiden työtilanteen normalisoituessa ja yhtiö siirtyi tuotannossa takaisin kahteen vuoroon kesäkuun puolivälissä.

Väliaikaiset säästötoimet

Yhtiön johto on pyrkinyt aktiivisesti seuraamaan ja ennakoimaan pandemian kehittymistä sekä ryhtynyt pandemian vaikutusten ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin. Ponsse Oyj kutsui henkilöstönsä yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka päättyivät 19.3.2020. Neuvotteluissa sovittiin koko henkilöstöä koskevista enintään 90 päivän lomautuksista emoyhtiön toimintojen sopeuttamiseksi. Lisäksi yhtiön tytäryhtiöissä sopeutettiin toimintoja. Kulujen tarkka kontrollointi tulee yhtiössä jatkumaan ja investointeja toteutetaan tarkkaa harkintaa käyttäen myös jatkossa.

Julkiset avustukset ja muut helpotukset

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetyt julkiset avustukset sisältävät eri valtioiden säätämiä määräaikaisia COVID-19-tukia 1,4 miljoonaa euroa.

Vaikutus taloudelliseen raportointiin

Yhtiön tekemien arvonalentumislaskelmien perusteella minkään rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvon alentamiselle ei ole ollut tarvetta tilikauden päättyessä.

Yhtiö on analysoinut myyntisaamisten luottoriskejä sekä luottotappiovarauksia ja todennut, että varauksia on tehty riittävästi tilikauden päättyessä.

SAADUT TILAUKSET JA TILAUSKANTA

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 581,7 (642,2) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 174,9 (256,8) miljoonaa euroa.

JAKELUVERKOSTO

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse Machines Ireland Ltd, Irlanti, Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Konserniin kuuluu myös kiinteistöyhtiö Ponsse Centre, Venäjä. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.

TUOTEKEHITYS JA INVESTOINNIT

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 21,3 (19,3) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 9,2 (7,7) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 20,3 (28,6) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 27.5.2020. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2019.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2019 osinkoa 0,30 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä 8 400 000 euroa). Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 29.5.2020 ja osingon maksupäivä oli 5.6.2020.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Osakkeet hankitaan NASDAQ Helsinki Oy:n (”Pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutusta käytetään yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään suunnatusta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta.

Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 200 000 osaketta, mikä määrä vastaa noin 0,7 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tämänhetkisestä lukumäärästä. Osakkeita voidaan antaa käytettäväksi yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien osana. Hallitus päättää kaikista osakeannin osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutuksen nojalla voidaan poiketa osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisessa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti). Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 saakka.

HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT

Hallituksen puheenjohtajana toimi Juha Vidgrén 27.5.2020 saakka ja Jarmo Vidgrén 27.5.2020 alkaen ja hallituksen varapuheenjohtajana Mammu Kaario. Hallituksen jäseninä toimivat Matti Kylävainio, Juha Vanhainen, Janne Vidgrén ja Jukka Vidgrén.

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.

Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana kymmenen kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 98,5.

Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen.

JOHTO

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtajan sijainen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, myynti- ja markkinointijohtaja Marko Mattila, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, IT- ja digitaalisten palveluiden johtaja Miika Soininen 1.12.2020 alkaen sekä toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Marko Mattila ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejohtajat raportoivat Ponsse Oyj:n jälleenmyyjäverkostosta vastaavalle johtaja Jussi Hentuselle. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja Jussi Hentunen raportoivat Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Marko Mattilalle

Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:
Pohjois-Eurooppa:
Jani Liukkonen (Suomi),
Carl-Henrik Hammar (Ruotsi ja Tanska sekä Norja) ja
Tarmo Saks (Viro, Latvia ja Liettua).

Keski- ja Etelä-Eurooppa:
Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta),
Clément Puybaret (Ranska),
Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali),
Dean Robson (Iso-Britannia) 31.12.2020 saakka,
Patrick Murphy (Irlanti) 6.11.2020 saakka,
Gary Glendinning (Unkari, Romania, Slovenia, Kroatia, Serbia, sekä Iso-Britannia ja Irlanti 1.1.2021 alkaen) ja
Tarmo Saks (Puola, Tsekki ja Slovakia).

Venäjä ja Aasia:
Jaakko Laurila (Venäjä ja Valko-Venäjä),
Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja
Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani).

Pohjois- ja Etelä-Amerikka:
Pekka Ruuskanen (USA),
Eero Lukkarinen (Kanada),
Fernando Campos (Brasilia) ja
Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina).

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 782 (1 761) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 845 (1 764) henkilöä.

OSAKKEET

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2020 oli 2 920 250 kappaletta, joka on 10,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 73,7 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 19,36 euroa osakkeelta ja ylin 33,00 euroa osakkeelta.

Katsauskauden päätöskurssi oli 29,20 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 817,6 miljoonaa euroa.

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 227 omaa osaketta.

LAATU, YMPÄRISTÖ SEKÄ TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS

Ponsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001 -laatustandardia, ISO 14001 –ympäristöjärjestelmästandardia sekä ISO45001 -työterveys- ja työturvallisuusstandardia. Kansainvälisiin standardeihin perustuvien johtamisjärjestelmien tavoitteena on vakioida toimintaa konsernitasolla sekä varmistaa jatkuva kehitys. Lloyd’s Register Quality Assurance suoritti katsauskauden aikana ISO 9001:2015 –laatujärjestelmän, ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän sekä uutena ISO 45001:2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän auditoinnin.

Yhtiön laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusstandardeihin perustuvat johtamisjärjestelmät ohjaavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista ja vastuullista johtamista. Kestävä kehitys tarkoittaa Ponssella toimintaa, jossa huomioidaan tasavertaisesti ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat ja niihin liittyvät periaatteet. Ekologisen kestävyyden näkökulman mukaisesti haluamme välttää tai minimoida tuotteidemme, palveluidemme, toimintamme ja päätöstemme negatiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemiin ja luonnonvarojen riittävyyteen. Ponssella valmistuksen, palveluiden sekä tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutusten määrittämiseen käytetään kansainvälisen ISO14040-standardin mukaista elinkaariarviointia. Panostuksemme tuotteidemme polttoainekulutuksen, päästöjen ja puuston pintavaurioiden minimointiin sekä huoltopalveluprosessiemme kehittämiseen vaikuttavat myös asiakkaidemme toiminnan kestävyyteen. Sosiaalisen kestävyyden näkökulman mukaisesti varmistamme ihmisten työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun sekä tuemme työllisyyttä ja ammattitaitoisen työvoiman kehitystä. Taloudellisen kestävyyden näkökulma liittyy kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistaen yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Tämä tuo pysyvyyttä ja jatkuvuutta paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan koko globaalissa toimintakentässämme.

Ponssella kehitetään toimintatapoja ja tuotantoprosesseja sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla. Yhtiön auditointijärjestelmä on ollut keskeinen työkalu kehityksen edistämisessä vuoden 2020 aikana. COVID-19 ei ole vaikuttanut merkittävissä määrin auditointijärjestelmän toimintaan.

Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen toimintamallin mukaisesti. Yhtiön laadunvarmistusjärjestelmä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä.

HALLINNOINTI

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.

MUUN KUIN TALOUDELLISEN TIEDON RAPORTOINTI

Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi on luettavissa vuosikertomuksen Vastuullisuus Ponssella -osiossa sekä yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

LÄHIAJAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Maailman talouden epävarmuus saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen ja komponenttien saatavuuteen. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta. Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.

COVID-19-pandemian vaikutuksista on kerrottu tämän tiedotteen kappaleessa ”COVID-19-PANDEMIAN VAIKUTUS”.

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään osittain johdannaissopimusten avulla.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset.

Myyntisaamiset
Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Luottotappiovaraus odotettavissa olevista tappioista kirjataan IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia soveltaen.

Vaihto-omaisuus
Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihto-omaisuuden ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

Takuuvarauksen muutos
Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin ja aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Lisäksi yhtiö voi varautua erikseen mahdollisiin yksittäisiin takuuvelvoitteisiin.

Tuotekehitysmenojen aktivointi
Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiöllä ei ole olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Konsernin euromääräisen liiketuloksen odotetaan olevan vuonna 2021 hieman suurempi kuin 2020.

Edelleen on epävarmaa, kuinka kauan ja miten vahvana koronapandemia tulee jatkumaan. Sen vaikutusta Ponssen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, toiminnan tuloksiin ja maksuvalmiuteen arvioidaan jatkuvasti.

Kulujen tarkka kontrollointi tulee yhtiössä jatkumaan ja investointeja toteutetaan tarkkaa harkintaa käyttäen.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous järjestetään 7.4.2021 klo 11.00 alkaen myöhemmin ilmoitettavassa paikassa ja tavalla.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

Emoyhtiö Ponsse Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 159 524 135,76 euroa 31.12.2020.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020 jaetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että konsernin palveluksessa olevalle henkilöstölle maksetaan voittopalkkiota vuodelta 2020 enintään 100 euroa per henkilö per työssäolokuukausi.