Tavaraviennin arvo laski ja kauppataseen alijäämä kasvoi08.02.2021 9.34
Suomen tavaraviennin arvo laski 11,9 prosenttia vuonna 2020 Tullin ennakkotietojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 57,3 miljardia euroa. Tuonnin arvo väheni 9,9 prosenttia. Tavaratuonti oli arvoltaan lähes 59,4 miljardia euroa. Edellisvuonna 2019 vienti kasvoi 2,2 prosenttia, mutta tuonti laski 1,1 prosenttia. Vuonna 2018 sekä vienti että tuonti nousivat 6,6 prosenttia. Neljänneksittäin tarkasteltuna vienti laski eniten vuoden 2020 toisella neljänneksellä, 21,6 prosenttia, ensimmäisellä neljänneksellä vienti laski 12,3 prosenttia ja kolmannella 11,0 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti laski 2,5 prosenttia. Tuonti väheni ensimmäisellä neljänneksellä 2,5 prosenttia, toisella 20,7 prosenttia ja kolmannella 9,8 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tuonti väheni 6,1 prosenttia. Viimeisen neljänneksen luvut ovat ennakollisia tietoja. Joulukuun 2020 vientiin tilastoitiin arvoltaan hieman yli 950 miljoonan euron merialustoimitus, vuotta aiemmin joulukuussa vietiin arvoltaan lähes yhtä suuri merialus. Kuvio 1. Viennin ja tuonnin muutosprosentit neljännesvuosittain 2019-2020 Kauppataseen alijäämä kasvoi selvästi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase jäi ennakkotietojen mukaan 2,0 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2020. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa nousi 4,0 miljardiin euroon. Mutta EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa kauppatase oli lähes 2,0 miljardia euroa ylijäämäinen. Vuonna 2019 kauppatase oli alijäämäinen lähes 0,8 miljardia euroa. Kauppa EU-maiden kanssa oli tuolloin 2,3 miljardia alijäämäinen ja kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa 1,5 miljardiaylijäämäinen, molemmat vuodet laskettuna EU27:llä. Vuonna 2018 kauppataseen alijäämää kertyi 2,9 miljardia euroa. Kokonaiskehitys, miljoonaa euroa (vuoden 2020 luvut perustuvat ennakkotilastoon)
EU-maihin suuntautunut vienti laski 12,8 prosenttia vuonna 2020. Vienti euroalueelle väheni 13,6 prosenttia. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin laski 10,7 prosenttia. Tuonti EU-maista pieneni 7,5 prosenttia ja tuonti muista maista laski 13,1 prosenttia. Vuonna 2019 vienti nykyisiin EU-maihin kasvoi 2,5 prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle nousi 1,7 prosenttia. Tuonti EU-maista suureni vuonna 2019 vähemmän kuin vienti, 0,7 prosenttia. Tuonti EU-maiden ulkopuolelta väheni samaan aikaan 3,5 prosenttia. Yksityiskohtaiset tiedot ovat käytettävissä tammi-marraskuun 2020 osalta. Investointitavaroiden vienti väheni tammi-marraskuussa 7,0 prosenttia ja niiden osuus koko tavaraviennistä oli 27,5 prosenttia. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden vienti laski 14,0 prosenttia, niiden osuus tavaraviennistä oli 48,5 prosenttia. Kuljetusvälineiden vienti väheni 25,2 prosenttia ja osuus oli 8,7 prosenttia. Poltto- ja voiteluaineiden viennin arvo laski eniten, 32,9 prosenttia ja osuus viennistä kutistui 6,8 prosenttiin. Kulutustavaroiden vienti sen sijaan nousi, 3,2 prosenttia, mutta osuus viennistä oli vain 3,6 prosenttia. Myös elintarvikkeiden ja juomien vienti kasvoi, 3,3 prosenttia ja tavararyhmän osuus oli 2,8 prosenttia kokonaistavaraviennistä. Tulli julkaisee ulkomaan tavarakaupan yksityiskohtaiset maa- ja tavaratiedot koko viime vuoden osalta 26.2.2021. Myös tuonnissa poltto- ja voiteluaineiden kauppa laski eniten, 37,4 prosenttia vuoden 2020 tammi-marraskuussa. Tämän ryhmän osuus koko tavaratuonnista oli 10,3 prosenttia. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti väheni 6,6 prosenttia ja osuus oli 30,7 prosenttia. Investointitavaroiden tuonti väheni 4,6 prosenttia ja osuus koko tuonnista oli 21,8 prosenttia. Kuljetusvälineiden, joiden osuus oli 12,9 prosenttia, tuonnin lasku oli 14,0 prosenttia. Kulutustavaroiden tuonti kasvoi viime vuoden tammi-marraskuussa 1,1 prosenttia (osuus 12,0 %), mutta elintarvikkeiden ja juomien tuonti väheni 2,0 prosenttia (osuus 7,2 %). Kuvio 2. Suomen viennin ja tuonnin muutos 2015–2020 (1-11), prosenttia, BEC-luokitus.
Huom: Tavarat makrotaloudellisen luokkien mukaan, Class ification by Broad Economic Categories (BEC) Kuvio 3. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase kuukausittain, 2018–2020, miljoonaa euroa.
Kuvio 4. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase vuosittain 2005–2020, miljardia euroa.
Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti laski kokonaisuudessaan 12,8 prosenttia vuoden 2020 tammi-marraskuussa. Koko vuonna 2019 kasvua kertyi 7,7 prosenttia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti väheni 4,0 prosenttia edellisvuoden tammi-marraskuuhun verrattuna. Vain voimakoneiden ja moottorien vienti lisääntyi, 5,7 prosenttia. Sähkökoneiden ja –laitteiden vienti laski 11,2 prosenttia. Kuljetusvälineiden vienti oli tammi-marraskuussa 29,1 prosentin laskussa. Henkilöautojen vienti pieneni 25,7 prosenttia. Joulukuun vientiin tilastoitiin 950 miljoonan euron merialusvienti, myös vuotta aiemmin joulukuulle osui arvoltaan lähes yhtä suuri merialusvienti. Metsäteollisuussektorin viennin arvo kokonaisuudessaan heikkeni 18,0 prosenttia vuoden 2020 tammi-marraskuussa. Vuonna 2019 metsäteollisuuden tuotteiden vienti väheni 5,5 prosenttia. Paperimassan viennin arvo laski 22,2 prosenttia. Lasku johtui sekä vientihintojen että vientimäärien alenemisesta. Sahatavaran vienti laski 12,2 prosenttia ja puutuotteiden 11,5 prosenttia. Paperin ja pahvin viennin arvo laski 18,8 prosenttia. Vuoden 2020 tammi-marraskuussa öljytuotteiden viennin arvo romahti 33,0 prosenttia. Vientihinnat laskivat paljon enemmän kuin vientimäärät. Vuonna 2019 öljytuotteiden viennin arvo nousi 6,9 prosenttia. Muun kemianteollisuuden tuotteiden vienti pieneni vähemmän kuin vuotta aiemmin, 1,3 prosenttia. Lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti kasvoi 28,0 prosenttia, mutta peruskemikaalien vienti väheni 11,7 prosenttia ja muovien vienti 9,2 prosenttia. Myös metalliteollisuuden tuotteiden viennin lasku kokonaisuudessaan oli merkittävää, 19,8 prosenttia, vuonna 2020 tammi-marraskuussa. Vienti vuonna 2019 väheni 0,1 prosenttia. Raudan ja teräksen viennin arvo pieneni 31,0 prosenttia ja muiden metallien 2,1 prosenttia. Metallituotteiden vienti väheni 7,9 prosenttia. Kojeiden ja mittarien vienti laski tammi-marraskuussa 9,6 prosenttia. Reippaassa kasvussa oli malmien ja metalliromun vienti, nousua 16,8 prosenttia ja elintarvikkeidenkin vienti suureni 4,7 prosenttia. Kuvio 5. Päävientituotteiden viennin muutos 2015–2020 (1–11), prosenttia, SITC-luokitus.
Huom: Kansainvälisen kaupan luokittelustandardi; Standard International Trade Classification (SITC) Myös tavaratuonti laski useimmilla päävientialoilla tammi-marraskuussa 2020 Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti väheni kokonaisuudessaan 9,2 prosenttia vuoden 2020 tammi-marraskuussa. Niiden osuus koko tavaratuonnista oli 33,5 prosenttia. Vuotta aiemmin niiden tuonti oli 2,5 prosentin kasvussa. Teollisuuden koneita ja laitteita tuotiin 11,7 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin ja sähköteknisiä laitteita 4,2 prosenttia vähemmän. Sähkölaitteista kasvussa oli puhelinlaitteet ja niiden osat sekä äänen tallennus- ja toistolaitteet. Kuljetusvälineiden tuonti laski 12,4 prosenttia. Henkilöautojen tuonnin arvo väheni 8,2 prosenttia. Metallien ja metallituotteiden tuonti väheni 10,1 prosenttia. Raudan ja teräksen tuonti väheni 14,2 prosenttia ja muiden metallien 8,3 prosenttia. Öljyn ja öljytuotteiden tuonnin arvo väheni 36,3 prosenttia ja kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti laski 4,8 prosenttia. Lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden tuonti nousi 4,3, mutta peruskemikaalien tuonti väheni 19,4 prosenttia. Tekstiilituotteiden (muut kuin vaatteet) tuonti nousi 29,3 prosenttia. Kojeiden ja mittareiden tuonti pieneni 6,1 prosenttia. Elintarvikkeiden tuonti laski 2,4 prosenttia. Malmien ja metalliromun tuonti sen sijaan kasvoi 6,1 prosenttia. Kuvio 6. Päätuontituotteiden tuonnin muutos 2015–2020 (1–11), prosenttia, SITC-luokitus.
Huom: Kansainvälisen kaupan luokittelustandardi; Standard International Trade Classification (SITC) Tavarakaupan kehitys suurimpien kumppanimaiden kanssa vuonna 2020 Tavaravienti laski lähes kaikkiin suurimpiin vientimaihin vuonna 2020. Vienti Saksaan väheni 16,6 prosenttia ja vienti Ruotsiin 11,2 prosenttia. Mutta vienti Yhdysvaltoihin kasvoi 1,4 prosenttia ja vienti Alankomaihin väheni vain 2,9 prosenttia. Vienti Venäjälle laski 17,6 prosenttia. Vienti Kiinaan pieneni 13,2 ja vienti Isoon-Britanniaan 16,0 prosenttia. Vuonna 2019 vienti oli vielä kasvussa Ruotsiin ja Venäjälle. Yli puolet Suomen koko tavaraviennistä suuntautuu näihin seitsemään maahan. Saksan osuus oli suurin, 13,8 prosenttia, Ruotsin 10,5 prosenttia ja Yhdysvaltojen 8,5 prosenttia. Kuvio 7. Suomen viennin arvon muutos Saksaan, Alankomaihin, Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Kiinaan, Isoon-Britanniaan ja Ruotsiin 2015–2020 prosenttia.
Huom: joulukuun arvot ovat ennakollisia Tuonti Saksasta kääntyi laskuun viime vuonna edellisvuoden nollakasvusta, 10,5 prosenttia. Tuonti Ruotsista väheni 11,2 prosenttia, tuonti Alankomaista 9,6 prosenttia ja tuonti Yhdysvalloista 8,4 prosenttia. Tuonti Venäjältä väheni 35,1 prosenttia. Tuonti Kiinasta sen sijaan kasvoi, 9,0 prosenttia. Noin 57 prosenttia Suomen koko tavaratuonnista oli alkuperältään näistä kuudesta maasta. Saksan osuus koko tavaratuonnista oli 15,7 prosenttia ja Ruotsin 11,0 prosenttia. Venäjän osuus oli 9,8 prosenttia ja Kiinan 9,1 prosenttia. Iso-Britannian osuus tuonnista oli 2,8 prosenttia ja se oli vasta sijalla 11. Nämä maakohtaiset luvut ovat ennakollisia joulukuun osalta ja muutokset ovat mahdollisia. Tulli julkaisee koko vuoden 2020 ulkomaankaupan kaikki maakohtaiset tiedot 26.2.2021. Kuvio 8. Suomen tuonnin arvon muutos Saksasta, Alankomaista, Yhdysvalloista, Venäjältä, Kiinasta, USA:sta ja Ruotsista 2015–2020, prosenttia.
Huom: joulukuun arvot ovat ennakollisia EU-maiden osuus Suomen tavaroiden ulkomaankaupasta 57,1 prosenttia Iso-Britannia erosi EU:sta 31.1.2020, jolloin siitä tuli tavaroiden ulkomaankauppatilastossa EU-maiden ulkopuolinen maa. Koko vuoden 2020 EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista on laskettu ilman Iso-Britanniaa, maan osuus oli suurempi viennissä verrattuna tuontiin. EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli 54,6 prosenttia vuonna 2020, laskettuna 27:llä jäsenvaltiolla. Vuonna 2019 EU-maiden osuus oli 59,3 prosenttia laskettuna 28 jäsenvaltiolla. EU-maiden osuus Suomen tavaratuonnista oli 59,5 prosenttia vuonna 2020, laskettuna 27:llä jäsenvaltiolla ja vuonna 2019 EU-maiden osuus oli 60,6 prosenttia laskettuna 28 jäsenvaltiolla. EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet muuttuivat vastaavasti. Viime vuonna ulkokaupan osuus viennistä oli 45,4 prosenttia ja tuonnista 40,5 prosenttia, kun vastaavat osuudet vuonna 2019 olivat viennissä 40,7 ja tuonnissa 39,4 prosenttia. EU-maiden tavaraviennin kehitys vuonna 2020 EU-maiden (EU27) yhteenlaskettu tavaravienti väheni vuoden 2020 tammi-marraskuussa 9,2 prosenttia [1]. Suomen tavaravienti laski vastaavana ajanjaksona 14 prosenttia. Vain yhdellä EU-maalla vienti kasvoi, Irlannissa vienti suureni neljä prosenttia. Latviassa vienti oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Muiden EU-maiden vienti laski, Puolassa vähiten, kaksi prosenttia ja Luxemburgissa eniten, 19 prosenttia. Ranskassa vienti väheni 17 prosenttia. Suomen viennin pudotus oli vuoden 2020 tammi-marraskuussa EU-maista kolmanneksi jyrkin. Muissa Suomen suurimmissa kauppakumppanimaissa viennin lasku vaihteli suuruudeltaan. Ruotsissa vienti laski kuusi prosenttia ja Saksassa kymmenen prosenttia. Alankomaissa vienti väheni seitsemän prosenttia ja Belgiassa yhdeksän prosenttia. Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa vienti väheni 11 prosenttia. Kuvio 9. Viennin muutos EU27-maissa vuonna 2020 (1–11), prosenttia.
Lähde: Eurostat news release 10/2021 [1] Lähde: Eurostat comext-tilastotietokanta |