Altti Laiho, Valmet/Komatsu: 30 vuotta itädivisioonassa31.03.2020 17.15
Valmet/Komatsu -ammattilainen Altti Laiho tuntee metsäkoneen ajoneuvotietokoneesta runkoniveleen. Pitkän työuran aikana Venäjän metsissä ovat muuttuneet sekä koneet että pelikenttä. (kuva: Altti Laiholla on 30 vuoden kokemus metsäkonealasta Venäjällä. Vuosikymmenten aikana pelikenttä on muuttunut totaalisesti samoin kuin metsä- koneiden teknologia. Kuvassa Altti huoltokeikalla talvella 2010 siellä jossain...) Altin ensikosketus metsäkoneeseen oli Pika 75 -harvesteri, jonka kuljettajana hän toimi vuosien 1978-1983 aikana. Elokuussa 1983 alkoi työura koneosaston päällikkönä Kullaan metsäoppilaitoksella, jota kesti vuoteen 1996 saakka.
(kuva: Altin ensikosketus metsäkoneeseen oli Pika 75 -harvesteri, jonka kuljettajana hän toimi vuosien 1978-1983 aikana.) Suomesta Leningradiin Altti oli Kullaalta virkavapaalla vuosina 1990 ja 1991. Näinä kahtena vuotena työväenopistossa venäjää opiskellut Altti oli huoltopäällikkönä mukana Sofit-H -metsäkoneprojektissa. Kyseessä oli Valmetin ja leningradilaisen Lenlesin yhteistyökone. Peruskoneena oli neuvostovalmisteinen runko-ohjattu traktori Harkov T-150K (Harkovin traktoritehtaat). Valmetin Suomesta Lenlesille toimittamia komponentteja olivat mm. nosturi Valmet V100S, harvesteripää Valmet 948 ja täydellinen hydraulijärjestelmä. Lenles valmisti yli satakunta harvesteria Leningradissa 1990-1991.
(kuva: 90-luvun alussa Sofit-H -metsäkoneprojektissa kyseessä oli Valmetin ja leningradilaisen Lenlesin yhteistyökone.) Tällöin, Altti muistelee, suoritti ehkä nopeimman huolto-operaationsa; Kiroviin toimitettu kone ei syöttänyt puuta, ja sinne piti lähteä pikaisesti. Altti lähti junalla matkaan - ilman eväitä. Junan ravintolavaunu möi ei oota. Loppujen lopuksi vaunupalvelija jakoi eväsleipänsä Altin kanssa. Kirovissa Altti hyppäsi koneen ohjaamoon muiden seuratessa ulkona. Käynnistettyään koneen mittalaite MD-2:n ruudulle ilmestyi teksti: ”VALITSE”; puulajivalintanäppäimen painalluksen jälkeen käynnistyi syöttö, ja yleisössä käynnistyivät hurraahuudot ja aplodit. Sofit-H-projekti hiipui Neuvostoliiton murroksessa kesällä 1991 ja Altti palasi Kullaalle.
(kuva: Myös pitkän uran Venäjällä myyntipuolella tehnyt Markku Tuomikoski (vas.) ja Altti Laiho asiakkaiden luona kentällä Valmet-aikaan.) Kohti Komatsua 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun toimi Altti suomalaisissa yrityksissä liittyen Venäjän kauppaan. Vuonna 2004 alkoi työ Komatsu Forestilla, asemapaikkana Tampere. Alusta lähtien työnkuvaan sisältyi työmatkoja Venäjälle. Aloitusvuotenaan ensimmäinen työkeikka suuntautui Plastunin kylään Venäjän Kaukoidän eteläisimpään osaan Tyynenmeren rannalle. Tehtävänä oli sovittaa kaksi Valmet 960 -harvesteripäätä Komatsu-kaivukoneisiin. Vuonna 2004 alettiin kehittää punaisten metsäkoneiden jälleenmyyntiverkostoa. Tuolloin toimi kolme dealeria, jotka olivat ForestMachineCenter Valmet, Solombalan konepaja Arkangelissa ja ValmetAmur. Pitkien etäisyyksien maahan tarvittiin kattava jälleenmyyntiverkosto. Altti oli tiiviisti mukana palveluverkoston laajentamisessa huollon ja koulutuksen järjestelyjen kanssa. Nyt näitä dealereita on kahdeksan. Vuonna 2008 siirtyi Altti pysyvästi Pietariin juuri perustettuun Komatsu Forest Russiaan asiakaspalvelupäälliköksi. Vuonna 2017 jäi Altti eläkkeelle Komatsu Forestilta, mutta aloitti saman tien asiakaspalvelupäällikkönä ForestMachineCenter Valmetilla Pietarissa.
(kuva: Venäjällä olosuhteet ovat usein haastavat. Vuonna 2004 tehtiin öljynvaihtoa Venäjän Kaukoidässä Terneiles-yhtiön Valmet 921 -harvesteriin.) Paljon muutoksia toimialalla Suurin muutos on tapahtunut rahoituksessa, kertoo Altti. 30 vuotta sitten vain suuret metsäkombinaatit ostivat metsäkoneita valtion budjettirahalla. Tänä päivänä yksityishenkilöt eli yrittäjä urakoitsijat voivat ostaa koneita. Rahoitus hoituu pankin lainarahalla. Yleisin rahoitusmuoto on kuitenkin leasing. Leasingyhtiö ostaa koneet ja asiakas maksaa etumaksun ja kuukausimaksun. Yleisin leasing aika on kolme vuotta. Samalla on tietenkin muuttunut itse puunkorjuutyö. Ennen isot yhtiöt hakkasivat ”omia” metsiään. Nykyisin metsät otetaan vuokralle ja hakkuoikeudet huutokaupataan. Kokopuumenetelmästä on käytännössä luovuttu Uralin länsipuolella, ja puunkorjuu tapahtuu puutavaralajimenetelmällä. Kolme vuosikymmentä sitten oli hyvin vähän länsimaisia koneita. Koneet olivat neuvostovalmisteisia laahustraktoreita, kaato-kasaus- ja lastauskoneita.
(kuva: Venäjällä on valtavat metsäalueet. Kuvassa Altti Altailla 2009: Altain tasavalta sijaitsee Altain vuoristossa Keski-Aasian ja Siperian rajalla.) Omistautuminen työhön palkitaan Altti palkittiin Komatsun Certificate of Appreciation -tunnustuksella vuonna 2016. Perustelu- na oli huomattava työpanos metsäkonemarkkinoiden eteen jälkimarkkinointitoimintojen saralla. Myöntämisen perusteluina kirjattiin jälleenmyyntiverkoston luominen, omistautuminen oman organisaation koulutuksen kehittämiseen ja sitoutuminen asiakkaiden palvelemiseen. Tämä arvostettu tunnustus on osa Komatsun yrityskulttuuria.
(kuva: Altti Laiho palkittiin Komatsun Certificate of Appreciation -tunnustuksella vuonna 2016, minkä luovuttivat Komatsu CIS:n pääjohtaja Takehiko Yoshioka ja pitkään Venäjällä vaikuttanut Jari Alahuhtala.) Artikkeli: Pekka Perälä
(kuva: Tänä päivänä Altti Laiho toimii asiakaspalvelupäällikkönä ForestMachineCenter Valmetilla Pietarissa; yrityksen toimitusjohtaja on Julia Lonn.) |
