Suomessa on jo pitkään valmisteltu asetietojärjestelmän sähköistä asiointia, jonka myötä aselupien hakeminen siirtyisi internetiin. Tämän myötä poliisilaitosten erilaisista lupakäytännöistä ja osin ailahtelevista laintulkinnoista päästäisiin eroon. Vaihtelevista aselakitulkinnoista tulee liittoon jatkuvasti paljon palautetta.
- Lupakäytännöt liittyen erityisesti määräaikaisiin lupiin vaihtelevat paljon eri poliisilaitoksilla. Pääosin lupamenettelyt ovat asianmukaisia, mutta myös huonoa viranomaistoimintaa ja luvanhakijoiden vanhanaikaista kyykyttämistä tulee valitettavasti aina välillä vastaan, sivaltaa Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Ismo Nöjd.
Varapuheenjohtaja Nöjd hämmästelee sitä, että sähköisen asetietojärjestelmän käyttöönottoa on taas siirretty ja nyt tähtäin on vuodessa 2024.
- Aselakiin liittyvän filosofoinnin sijaan nyt kannattaisi keskittää viranomaisresurssit jo useita vuosia myöhässä olevan, aselupien sähköisen haku- ja käsittelyjärjestelmän viimeistelyyn sekä käyttöönottoon. Tämän järjestelmän myötä kansalaiset saataisiin vihdoin tasavertaiseen asemaan aselupien hakemisessa ja yhteydenpito luvanhaltijoihin helpottuisi.
Mediassa on keskusteltu myös määräaikaisten aselupien käytön laajentamisesta liittyen mm. muistisairauksien yleistymiseen. Reserviläisliitto katsoo, että tämä johtaisi tarpeettomaan byrokratian lisääntymiseen kaikkien aseluvan haltijoiden osalta. Lisäksi liitto muistuttaa, että aselaki velvoittaa jo nyt lääkäreitä ilmoittamaan henkilöistä, joilla ei pitäisi olla hallussaan aselupaa.
- Vaikka aseturvallisuus on äärimmäisen tärkeää, ikääntymisen ja muistisairauksien tuottamiin haasteisiin vastataan jo nykyisellä aselailla. Ehkä pitkässä juoksussa voisimme kuitenkin harkita, että poliisi kyselisi tietyin väliajoin varttuneemmilta luvanhaltijoilta vieläkö lupa on tarpeellinen, pohdiskelee varapuheenjohtaja Ismo Nöjd.
Ammunta on Reserviläisliiton laajin toimintamuoto. Vuonna 2018 liiton paikallisyhdistyksissä ja maakunnallisissa piireissä ammuttiin yli kolme miljoonaa laukausta, joka on noin puolet Puolustusvoimien puitteissa vuosittain ammutuista laukauksista.
Taustalla on Suomen reserviläisiin nojautuva puolustusratkaisu. Puolustusvoiminen 280.000 hengen suuruisista sodan ajan joukoista reserviläiset muodostavat yli 96 prosenttia. Näiden henkilöiden ampumataitojen ylläpito on pitkälti omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa.
