Tutkimus: Kunnissa myönteinen ilmapiiri puurakentamista kohtaan04.11.2019 11.22
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, kapteeni Tommi Palokangas on tehnyt tutkimuksen koulujen ja päiväkotien rakennuspäätösten taustalla olevista tekijöistä kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkimuksessa selvitettiin myönteisiä ja kielteisiä puurakentamisen päätöksiin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimukseen valittiin 20 kuntaa ja kaupunkia, joissa oli viimeisen viiden vuoden aikana päätetty uuden koulun tai päiväkodin rakentamisesta. (Päiväkoti Taika, Seinäjoki / Oopeaa, kuva Mikko Auerniitty) - Puurakentamisen asenneilmapiiri kunnissa on myönteinen. Valtaosa vastaajista suhtautui myönteisesti sekä puurakentamiseen että puun käytön lisäämiseen julkisessa rakentamisessa. Puu mielletään ympäristöystävälliseksi ja terveelliseksi rakennusmateriaaliksi, jonka uskotaan tarjoavan ratkaisun esimerkiksi julkista rakennuskantaa vaivaaviin sisäilmaongelmiin, sanoo Palokangas. Haasteena tiedon puute ja asenteet Vaikka kunnissa on tutkijan mukaan myönteinen tahtotila rakentaa puusta, haasteita asettavat päättäjien keskuudessa esiintyvät ennakkoluulot ja asenteet, jotka vaikuttavat hankintapäätöksiin. – Kunnissa kaivataan lisää tietoja erityisesti puurakentamisen kustannuksista, toteutuneiden julkisten puurakennushankkeiden rakennusteknisistä yksityiskohdista ja rakentamisprosessista yleisesti. - Kunnissa arvostetaan puurakentamisen positiivista imagoa sekä sen terveysvaikutuksia. Kunnissa halutaan lisäksi tukea kotimaan taloutta ja paikallista elinkeinoa. Vaikka vastaajat arvostivat puun käytännöllisiä, ekologisia ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia, he totesivat puurakentamiseen ja puuhun rakennusmateriaaliina liittyvän runsaasti ennakkoluuloja ja asennekapeikkoja ihmisten keskuudessa. Palokankaan mukaan erityistä huolta päättäjien keskuudessa aiheuttavat puurakennuksen paloturvallisuus ja puuhun rakennusmateriaalina liitettävät homeongelmat. – Lisäksi puurakentamisen osaaminen koetaan kunnissa riittämättömäksi. - Kunnissa on suurta tarvetta kokonaan ulkopuolisen tahon tuottamalle objektiiviselle asiantuntijatiedolle, jonka keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten keskuudessa esiintyviin vallitseviin virheellisiin käsityksiin ja ennakkoluuloihin puurakentamisesta. Puurakentaminen on tutkimuksen johtopäätösten mukaan suurten julkisten rakennushankkeiden osalta vielä alkuvaiheessa. - Julkisen sektorin asema rakentamisen markkinoilla on keskeinen, sillä mitä enemmän kunnissa rakennetaan toimitiloja, päiväkoteja ja kouluja puusta, sitä enemmän se luo kysyntää myös yksityisillä markkinoilla, summaa Palokangas. Uusia innovaatioita ja tuotekehitystä puurakentamiseen Tutkimuksen taustalla ja innoittajana on Palokankaan mukaan ollut rakentamisessa käytettävien luonnonvarojen niukkuus ja rakentamisen materiaalien merkitys ilmastomuutoksen pysäyttämisessä. - Jatkossa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota materiaalien valintoihin rakentamisessa. Ilmastopolitiikka aiheuttaa merkittäviä muutospaineita eri teollisuudenaloille, myös rakentamiseen. - Kun rakentaminen kuluttaa lähes puolet luonnonvaroista ja elinkaaren aikana asumisessa 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta, asialla on päästöjen kannalta merkitystä. Hiilen varastoiminen rakennuspuuhun uudis- ja korjausrakentamisessa on parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä. EU:n komission biotalousstrategiassa korostetaan puurakentamisen ilmastohyötyjä ja muistutetaan siitä, että käyttämällä rakentamiseen tonni puuta betonin sijaan, voidaan hiilidioksidipäästöjä vähentää kaksinkertainen määrä. - Puurakentamisen lisääminen on hyvä työkalu hiilineuraalisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntien rooli vähäpäästöisen puurakentamisen edistämisessä on keskeinen, sillä niiden päättämien julkisten hankintojen osuus on vuositasolla 35 miljardia euroa. - Ilmastotavoitteet eivät kuitenkaan riitä vakiinnuttamaan puun asemaa rakennusteollisuudessa, vaan puurakentamishankkeiden tulee olla kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Myös puutuoteteollisuuden panostukset uusiin innovaatioihin ja tuotekehitykseen ovat edelleen vähäisiä, muistuttaa Palokangas. Puurakentamisen tulee uudistaa rakennusteollisuutta Puurakentamisen motiiveina kunnissa voivat toimia esimerkiksi tahtotila tukea kunnan ilmasto- tai kestävän kehityksen tavoitteita, biotalouden laajentumista tai asumisen laaja-alaisempaa ilmettä. Palokangas muistuttaa, että kunnat voivat pisteyttää julkisen rakentamisen kilpailutuksessa yhä vahvemmin laatua ja ympäristöystävällisyyttä korostavia tekijöitä. - Kunnissa arvostetaan puun ekologisuutta sekä puurakennuksen terveyttä ja sisäilmaa edistäviä ominaisuuksia. Näiden tavoitteiden kannalta paras mahdollinen lopputulos syntyy varhain aloitetusta insinöörien, suunnittelijoiden, kuntien sekä käyttäjien välisestä yhteistyöstä. Puurakentaminen mielletään tutkimuksen vastaajien keskuudessa Suomessa edelleen kalliiksi pilottirakentamiseksi. - Erityisen ongelmallista puurakentamisen yleistymisen kannalta on käsitys puurakennuksen ylläpidon korkeista kustannuksista. Puurakentamisen lisääntymistä ei toisaalta myöskään helpota se, että kunnissa toimivat rakennusyritykset pyrkivät vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. - Kunnissa kaivataan tietoa erityisesti puurakentamisen kustannuksista, teknisestä toteutuksesta sekä rakennusprosessista yleisesti. Tieteellisesti pätevä aineisto puun myönteisistä terveysvaikutuksista saattaa lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja edesauttaa innovaatioiden syntymistä. Palokangas muistuttaa, että puurakentamisen käytännöt tulisi jatkossa integroida osaksi nykyaikaisen rakennusteollisuuden käytäntöjä. – Puurakentamisen hankkeista tulisi lisäksi raportoida mahdollisimman avoimesti, jotta toiminta saadaan vakiinnutettua parhain mahdollisin käytäntein kiinteäksi osaksi modernia ja laadukasta rakentamista. - Rohkaisenkin kunnissa ja rakennusteollisuudessa päättävässä asemassa olevia henkilöitä kehittämään rakennusteollisuuteen juurtuneita toimintatapamalleja. Tulevaisuus näyttää, miten puutuoteteollisuus kykenee valtaamaan jalansijaa vanhoilliseksi muodostuneessa rakennusteollisuudessa, pohtii Palokangas. Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen |