Bioenergia ry vastaa väitteisiin: Metsäenergia Suomessa tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista

Suomessa metsäenergia perustuu ensisijaisesti metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen käyttöön. Vuonna 2018 käytetyistä kiinteistä puupolttoaineista 57 % oli metsäteollisuuden sivutuotteita, 20 % pienpuuta, 14 % hakkuutähteitä, 4,8 % kierrätyspuuta, 2,2 % järeää runkopuuta, 1,8 % kantoja ja 1,0 % puupellettejä ja -brikettejä. (Lähde: Luonnonvarakeskus 2019) 

Vuosina 1990-2018 teollisuuden ja energiantuotannon sekä kotitalouksien kiinteiden puupolttoaineiden käyttö on Suomessa 2,5 -kertaistunut. Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö on kaksinkertaistunut. Energian kokonaiskulutus on samassa ajassa kasvanut 21 %, mutta fossiilisten polttoaineiden (hiili, öljy, maakaasu) käyttö on laskenut 22%. Metsäenergian käyttö on auttanut saavuttamaan tämän ja samalla Suomennettomääräiset (= päästöt – hiilinielu) kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ovat vähentyneet 25 %. (Lähde: Tilastokeskus 2019) 

Metsäenergian käyttöön liittyvien päästöjen raportointia ohjaavat YK:n Ilmastosopimuksen (UNFCCC) raportointiohjeet ja hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) päästöjen arviointia käsittelevät menetelmäohjeet. IPCC-ohjeet kattavat kaikki sektorit ja niiden laatimiseen ovat osallistuneet asiantuntijat eri puolilta maailmaa. IPCC-ohjeet antavat raportoiville maille mahdollisuuden valita kunkin maan resursseille ja tietotasolle parhaiten sopivat menetelmätasot eri päästöluokkien laskentaan. (Lähde: Tilastokeskus 2019) Laskentaohjeet perustuvat tuotantoperusteiseen päästölaskentaan. Nykyisen laskentajärjestelmän pohja ja samalla ohjeistus bioenergian päästöjen laskentaan luotiin jo vuonna 1990-luvulla. IPCC on vuonna 2019 päivittänyt ohjeet  eikä uusissa ohjeissa muutettu oleellisesti nykyistä bioenergian päästöjen laskentatapaa. 

Metsäenergian päästöt lasketaan maankäyttösektorilla siinä maassa, missä puu kaadetaan. Jos biomassa kuljetetaan tämän jälkeen toiseen maahan, sen poltosta syntyviä päästöjä ei enää lasketa toiseen kertaan kohdemaan päästöinventaariossa.Laskentajärjestelmässä myös muut tietylle maantieteelliselle alueelle tuodut hyödykkeet käsitellään nollapäästöisinä, koska tarkastelutapa on tuotantoperusteinen. 

Äkilliset, koko arkkitehtuuriin vaikuttavat muutokset IPCC:n laskentajärjestelmään olisivat sekä tarpeettomia että taloudelle ja energiajärjestelmän toiminnalle haitallisia. Energiantuotannon investoinnit ovat pitkäikäisiä ja bioenergia-alan yritykset kaipaavat siksi pitkäjänteistä, loogisesti etenevää poliittista ohjausta - ei poukkoilua. 

EU:ssa kaikille talouden sektoreille, myös maankäyttösektorille, on nykytilanteessa asetettu päästötavoitteet vuosille 2021-2030.  

Energiapuun korjuussa tulee luonnon monimuotoisuus ottaa huomioon esimerkiksimetsäsertifioinnin ja metsänhoidon suositusten mukaisesti ja lahopuun määrää talousmetsissä tulee lisätä. Ilmaston näkökulmasta metsään jäävä kuollut puu ei ole kuitenkaan pysyvä hiilivarasto, vaan vapauttaa vähitellen sisältämänsä hiilen takaisin ilmakehään. Nopeus riippuu merkittävästi biomassajakeesta, mutta jo muutamassa kymmenessä vuodessa merkittävä osa hiilestä palaa ilmakehään. Samalla energiajärjestelmässä menetetään hyöty fossiilisen energian korvautumisesta. Päästövähennyksissä on otettava huomioon myös pitkän aikavälin vaikutukset. Ilmastonmuutosta vastaan on toimittava myös vuoden 2050 jälkeen. 

Esimerkiksi ruotsalaisen SLU:n 8-vuotisen kantotutkimuksen mukaan kannoista saatu energia on ilmaston näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet, vaikka kannot ovat biomassajakeista hitaimmin luonnossa hajoavia. Ero on sitä suurempi, mitä pidempää aikaväliä tarkastellaan. Samantyyppisiä tuloksia on saatu myös Suomessa.  

EU:n uusiutuvan energian direktiivi päivitettiin viime vuonna ja muutos astui voimaan 21.12.2018. Direktiivin tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta EU:ssa 32 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Direktiivissä on myös määritelty kestävyyskriteerit bioenergian käytölle. Metsäenergian kestävyystarkastelun päälähtökohta tuontibiomassan osalta on, että käyttäjän on osoitettava tuontibiomassan täyttävän direktiivin vaatimukset myös päästölaskennan osalta.  

EU:n komissio julkaisi marraskuussa 2018 tiedonannon siitä, miten EU voisi pitkällä aikavälillä vähentää päästöjä. Tiedonannossa tarkasteltiin useita erilaisia skenaarioita päästöjen vähentämiseksi. Kaikissa skenaarioissa metsäenergian, erityisesti tähteiden, käyttö kasvaa verrattuna vuoteen 2015.