Uusi selvitys: Metsien hiilinielut kasvavat oikein valituilla metsänhoitotavoilla
11.04.2019 7.55
Esimerkki maaperän hiililuokituksesta metsikkötasolla ja kahden esimerkkialueen puuston sekä maaperän hiilinieluista ja -varastoista ojitetulla turvemaalla.
Keskustelu metsien hiilinieluista on ollut liian yksipuolista. Ilmaston kannalta tärkeää ei ole pelkkä hakkuiden määrä vaan se, mistä metsää hakataan ja miten erilaisia metsiä hoidetaan. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksestä, jossa on tutkittu ilmastoviisasta metsätaloutta Pohjois-Karjalassa.
Erilaisissa metsissä tarvitaan Luken mukaan erilaisia, ilmaston kannalta oikein valittuja metsänhoitotoimia. Tutkimukset osoittavat, että ravinteisten, ojitettujen turvemaiden maaperäpäästöt ovat suuremmat kuin karuilla maapohjilla. Kun puut kasvavat, ne haihduttavat yhä enemmän vettä, mikä laskee pohjaveden pintaa ja aiheuttaa suuremmat hiilidioksidipäästöt maaperästä.
Ojitettuihin turvemaihin liittyvät päästöt on tunnettu jo aiemmin. ”Pohjois-Karjalan pilottihankkeessa uutta on se, että maaperän ja puuston hiilitaselaskenta sekä pohjaveden korkeus on ensi kertaa viety metsikkötasolle ja osaksi Metsähallituksen metsätietoa. Näin saadaan aiempaa tarkempi tieto metsien hiilensitomiskyvystä”, apulaisprofessori Aleksi Lehtonen kertoo.
Luken uudet tutkimustulokset tarjoavat ratkaisun ilmastoviisaaseen metsätalouteen. Sillä tarkoitetaan metsänhoitoa, jossa tehdään ilmaston kannalta oikeita valintoja ja otetaan huomioon myös muut metsänhoidon tavoitteet. Ilmastoviisaalla metsänhoidolla voidaan vaikuttaa myös siihen, miten metsät kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten lisääntyviä myrskyjä.
“Kaikilla suomalaisilla metsänomistajilla ei ole tavoitteena ainoastaan mahdollisimman suuri rahallinen tuotto. Useimmat omistajat toivovat kestävää metsänhoitoa: metsä halutaan jättää jälkipolville paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut”, sanoo johtava tutkija Lauri Sikanen Lukesta.
Ilmastoviisas metsätalous Pohjois-Karjalassa -hankkeen laskelmat on tehty Pohjois-Karjalan liiton myöntämällä rahoituksella Metsähallituksen hallinnoimille valtion metsille Pohjois-Karjalassa. Työ täydentää Metsähallituksen aiemmin tekemää metsien hiililuokitusta. Tulokset ovat yleistettävissä koko maahan.
“Haluamme olla Euroopan metsämaakuntana edelläkävijä kestävässä metsätaloudessa. Ilmastoviisaan metsätalouden avulla saamme lisätietoa siitä, kuinka paljon ja miten voimme käyttää metsiämme ilmaston siitä kärsimättä”, sanoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen.
“Luken tekemä työ auttaa meitä löytämään metsien hiilitalouden kannalta tarkinta tarkastelua vaativia kohteita, kuten turvemaametsiköitä. Tämä helpottaa tulevaisuudessa metsien hiilitalouden hallintaa ja hoitoa“, sanoo projektipäällikkö Nuutti Kiljunen Metsähallituksesta.
Luke hakee seuraavaksi rahoitusta laajalle tutkimushankkeelle samasta aiheesta. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta nyt kehitettyä laskentamenetelmää voidaan laajentaa.
“Luken metsäaineistojen ja työkalujen avulla pystymme tekemään Suomessa ja jopa maailmassa ainutlaatuista hiililaskentaa, jolle on myös kansainvälistä kysyntää”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, tutkija Karri Pasanen.
Taustatietoa
– Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2017 noin 55 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Metsät sitoivat siitä noin 27 miljoonaa tonnia. Suomen metsät kykenevät sitomaan kokonaispäästöistä noin 49–62 prosenttia riippuen siitä, otetaanko laskelmissa huomioon myös puutuotteisiin sitoutunut hiili.
– Suomen metsät kasvavat noin 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsää poistuu hakkuiden ja esimerkiksi lahoamisen takia noin 87 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkuiden osuus tästä on noin 70 miljoonaa kuutiota.
– Pohjois-Karjalan maakunta tavoittelee 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Maakunta ja alueen kunnat ovat mukana Kohti hiilineuraalia kuntaa (HINKU) -verkostossa.
– Metsäkuviolla tarkoitetaan kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän osaa, kuten tietynikäistä koivikkoa tietyssä paikassa.
